Sivut

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Sinne lähti

Nimittäin työhakemus! Mulla leipo totaalisesti kiinni duunissa, kaikki oli hyvin niin kauan kun pomo oli pitämässä kuria ja huolta, että jokainen hoitaa hommansa (olen nyt vasta tajunnut että kovaotteinen pomo on jotain mitä toi osasto todellakin tarvitsee), mutta alkuillasta huomasin homman riistätytyvän käsistä. Mulla oli useampi high dependency potilas joiden luona mun olisi pitäny olla samaan aikaan ja muut hoitajat sekä healthcare assistentit kieltäytyivät auttamasta, vaikka varmasti näkivät etten pärjää yksin. Kaiken lisäksi ilmoitettiin että mulle tulee uusi potilas, joka itseasiassa odotti jo käytävällä potilaspaikkaa. Yritin ehdottaa että joku muu hoitaisi tän uuden, mutta eihän se tietenkään onnistunut koska hän oli tulossa mun päätyyn! Ihan käsittämätöntä toimintaa, ei tuijoteta sitä kenellä on eniten potilaita vaan ainoastaan kenen päätyyn uusi on tulossa!

Kiukkuraivossa puskin vuoron loppuun tehden monen ihmisen työt (ja pidin potilaani hengissä) sillä aikaa kun muut näpräsivät puhelimiaan ynnä muuta turhanpäiväistä. Suomessa tällainen meininki ei tulisi kuuloonkaan! Pahoitin toden teolla mieleni ja lähdin töistä kyyneleet silmissä, lupasin itselleni (ja Omidille) että tämä on sitten viimeinen kerta kun näin tapahtuu! Haaveissani jätän irtisanomisen ennen kesälomaa, joka tarkottaisi, että vain 4 työviikkoa olisi töitä loman jälkeen. Voi sitä päivää kun saan viimeisen kerran astella ulos tosta helvetistä!

Aikaisemmin päivällä perehdytin hyvässä hengessä uutta hoitajaa ja meillä oli pomon kanssa hyvät keskustelut, hän sanoi haluavansa mun tekevän nurse in charge vuoroja jo ennen mun lomaa. Mitähän siitä tulisi kun nytkään mulla ei ole mitään arvostusta/auktoriteettia tuolla! Olen saanut muuten "troublemaker" maineen jo tuolla muiden hoitajien keskuudessa koska olen uskaltanut sanoa epäkohtia ääneen, odotettavissahan oli että kostoa tästä kaikesta seuraa! En kyllä yhtään tiedä miten asian ilmaisen (polttamatta siltoja) kun ja jos se päivä koittaa että sanon itseni irti. Toivottavasti se koittaisi kuitenkin pian! Sitä odotellessa hoen muuten tätä mantraa:


5 kommenttia:

  1. Hyvä, eiköhän toi paikka ole niin nähty. Terkut Brightonista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, tervetuloa saarelle Taru, nauti Brightonista ja ihanasta seasidesta!

      Poista
  2. Ei hitto! Samaa mieltä kuin Taru, on kyllä aika jättää tuo paikka. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  3. Hei huippua! avasit blogin taas :)
    Hyvä juttu, että laitoit työhakemusta menemään, eiköhän tuo nykynen duuni ole jo niin nähty.

    VastaaPoista
  4. Hyvä mantra! Nyt taidat jo olla lomalla - ANSAITULLA! - tätä lukiessani. Onneksi olkoon uuden työn johdosta (luen lopusta alkuun päin blogia :-)). Mulla on ollut kerran kahdesti keikkaillessa tuollainen mahdoton tilanne jossa suorasta pyynnöst huolimatta apua ei saa, ja tiedän sen turhautumisen, kiukun ja "ei voi olla totta" -tunteen ja itkinpä kyllä minäkin toisella noista kerroista.

    VastaaPoista

Kommentit lämpimästi tervetulleita :)