Sori aivan liian pitkästä postaustauosta! Kiitos kommenteista jotka motivoi jatkamaam bloggausta! Julkaisen nyt ihan ekana luonnoksissa pitkään pyörineen postauksen :-)
***
Pitkästä aikaa taas täällä kirjoittelemassa! Viimevuosi oli aikamoista uurastusta kahden yliopisto kurssin takia ja nyt on ollut onneksi aikaa enemmän itselle. En edes muista koska viimeksi olen voinut viettää "oikeaa" vapaapäivää, saanut chillata ja katsella sohvalla netflixiä.
Palaan vielä hetkeksi Tammikuun the tenttiin. Odottelen edelleen tuloksia acutely unwell adult tentistä josta taisin edellisessä postauksessa avautua. Tentti osui mukavasti Friday 13th päivälle ja huh että jännitti kuin yo-kirjoituksissa aikanaan! Tenttiin mentiin jonottamalla, kaikkien henkkarit tutkittiin ja meidät ohjattiin istumaan opettajien etukäteen valitsemille paikoille. Laskin tutkittiin ja jopa sen malli ja sarjanumero piti tarkasti kirjata koepapereihin. Kokeeseen ei saanut kirjoittaa nimeä vaan ainoastaan anynyymin opiskelijanumeron. Näin opettaja ei voi suosia ketään koska ei tiedä kenen paperia tarkistaa.
Ensimmäisen tarkistuksen ja arvosanan jälkeen kokeet menee vielä toiselle henkilölle arvioitavaksi ja näinollen arvosana voi nousta tai laskea. Tarkkaa touhua.
Kädet hikoilivat aikalailla kun kaksituntinen koe julistettiin alkaneeksi! Olin päntännyt yötä päivää koealueen kokonaisuuksia kuten ACS (acute cardiac syndrome eli erityyppiset sydänkohtaukset). Sepsis, AKI (acute kidney injury), Neurological emergencies, Respiratory problems, bleeds, Acute abdomen & hypovolaemia yms. Kaikissa harjoitustenteissä oli joko sepsis tai vuoto tyyppinen case joten odotin jotain tällaista tenttiin... Mutta hitto vie tentin casella olikin diabeettinen ketoasidoosi! Tai tämä oli ainakin yksi isoista kokonaisuuksista joihin tuli pureutua. Teki mieli hakata päätä pöytään kun lukaisin casen läpi jossa siis nuori parikymppinen type 1 diabeetikko oli löydetty tajuttomana opiskelijakämppänsä lattialta. Miksi en ollut valmistautunut paremmin!? Ei olisi pitänyt tehdä mitään oletuksia.
Tätä "helppoa" aihetta en ollut kuin juuri silmäillyt, kaikkihan sen nyt tietää mitä tapahtuu jos insuliini riippuvainen potilas ei ota insuliiniaan ja verensokerit nousee huippulukemiin. Huono valmistautuminen DKA:n osalta koitui mahdollisesti kohtalokseni koska en muistanut tarkalleen insuliini ohjeistuksia potassium nesteineen ja tentin kakkos kysymys "management" jäi aika laihaksi. Ekassa tehtävässä piti siis tehdä assessment ja tulkita kaikki labratulokset, tämä osuus meni hyvin koska olin opetellut kaikki viitearvot niin että osaisin ne vaikka unissani (vessan seinän postit laput rules!). Kaikki täytyi refrence eli jos sanoin että potilaan potassium on koholla niin piti ensin selittää patofysiologia tämän taustalla ja kertoa oikeat terveen ihmisen viitearvot potassimista. Myös ABG piti osaa tulkita ja onneksi tämä oli helppoa ja yhdellä silmällä osasin kertoa että kyseessä metabolinen asidoosi with respiraroty compensation. Ph joka normaalisti 7.35-7.45 oli tällä potilaalla 7.21 eli todella vaarallisissa lukemissa. Myös laktaatti oli reilusti koholla 3.5 kun normaali arvo 0.2-1.4. Elimistö kun ei pysty käyttämään ketoasidoottisessa tilassa veressä pyörivää sokeria energialähteenä vaan alkaa käyttää rasvaa energialähteenä jonka sivutuote laktaatti on.
Potilaalla oli toisaalta myös sepsis oireita (voisiko kohonnut laktaatto johtua myös sepsiksestä?) ja taustalla sanottiin olleen chest infection joka oli hoidettu muutama viikko aiemmin. Tästähän sai revittyä sivukaupalla tekstiä, oliko se sittenkin infectio joka oli laukaissut ketoasidoosin? Casen tyttö oli myös ollut juhlimassa ja löydetty tajuttomana, oliko kenties unohtanut insuliinit tai ottanut jotain huumeita/liian paljon alkoholia? Unohdin muuten mainita huumetestit management osuudessa! Tämä oli mielessä heti alussa mutta unohtui kirjoittaa ylös (lisää läpsyjä naamalle).
Noudatin esseessä tiukasti ABCDE tekniikkaa eli kappaleiden otsikot olivat Airway, Breathing, Circulation, Disability ja Exposure. Kaikki teoriat täytyi tietysti kirjoittaa auki ja refrence oikeisiin lähteisiin kuten opettajat olivat kuumottaneet lähes joka oppitunnilla. Kynä kävi sauhuten ja tein klassisen virheen että käytin kaiken energian tentin ekaan kysymykseen jossa siis piti tehdä assesment ja explain underlying patophysiogy (tästä sai 60% pisteistä ja kakkoskysymyksestä 40%). Ekaan kysymykseen mulla menikin sitten noin 1.5 tuntia aikaa ja sitten iski paniikki tentin toisessa kysymyksessä koska aikaa ei enää juuri ollut jäljellä. Kirjoitin 4-5 sivua pelkästään "Circulation" osuuteen koska tähän tuli verenpaineen, pulssin, nestetasapainon yms analyysit. Casen potilaan verenpaine oli tietysti alkainen ja heart rate pilvissä. Tähän piti selittää kaikki mahdolliset elimistön kompensaatio menetelmät, viestikeskukset, hormonit ja reseptorit. Ja tietysti muistaa mistä oppaasta tai artikkelista tiedot olivat peräisin.
Toinen iso kokonaisuus oli "Breathing" ja tästähän riitti tekstiä koska potilaan hengitysfrekvenssi oli koholla muistaakseni 30 . Tätä aihetta piti taas alkaa purkaa chemoreseptorien toiminnasta lähtien. Casessa potilaan hngitys tuoksui makealta kuten ketoasidoosiin kuuluu ja arterial verikaasussa pco2 oli matala eli viittasi hyperventilaatioon. Happisaturaatio oli matala ja tähän syynä tod näk aiemmin todettu chest infection mutta myös aspiraatio mahdollinen koska casessa tytön vaatteissa oli oksennusta. Tein pahan mokan koska en kyseenalaistanut matalaa spo lukemaa (tämäkin kävi mielessä mutta miksi en perhana kirjoittanut auki!). Casessa kun kerrottiin että potilaan iho viileä (hypovolemic shock?) ja sillon tietenkään saturaatiomittarin tulokseen ei voi luottaa. Arterial analyysissa happilukema oli kuitenkin lähes normaali. Määräsin siis potilaalle happea vaikka tod näk arvot olivatkin normaalit. Kriittinen analyysi (jonka tärkeyttä kurssilla kokoajan toitotettiin) siis ontui tässä pahasti. Toisaalta taas tajuttomalla on riski menettää airway ja akuuttitilanteessa happea annetaan joka tapauksessa (eikä potilaalla ollut copdta tai hiilidioksidi retentio ongelmaa verikaasun mukaan).
Tentin Management osuudessa piti sitten pureutua hoitoon ja muistaa kaikki aiheeseen liittyvät ohjeistukset ja suositukset. Hapen määräämisen lähteet ja viitearvot osasin vaikka unissani kuin myös sepsis Nice guidelinet joiden auki kirjoittaminen vei tovin jos toisenkin. Valitettavasti en ollut listannut diabeettisia hätätilanteita reference listalleni (tenttiin sai siis tuoda A4 paperin mihin sai listata max 10 opiskeluihin käyttämäänsä lähdettä) enkä siis voinut reference type 1 diabetic ketoasidosis management mihinkään viralliseen ohjeistukseen! Kuten aiemmin mainitsin niin unohdin miten patien fixed sliding scale tarkalleen asennettiin ja mikä on aloitus rate (tiedän että liuos tehdään 50units insuliinia 50ml ruiskuun sekoitettuna G5% liuokseen). Kauhistuksekseni unohdin myös mainita cerebral oedema riskin ja tämän ilmiön tarkkailun jos sokerit tulee liian nopeasti alas! Toki "Disability" kappaleessa puhuin GCS monitoroinnista ja neurologisen statuksen seuraamisesta mutta toi aivoturvous riski olisi pitänyt osata mainita!
Tekstiä syntyi 2 tunnissa 9.5 sivua että aikamoista vauhtia mentiin! Lause jäi kesken kun opettaja julisti tentin päättyneeksi! Käsi oli lähes tunnoton kirjoittamisesta ja kauhuissani katsoin käsialaa ja harakanvarpaitani. Teksti olisi voinut olla jonkun kirjoittamaan opettelevan ekaluokkalaisen kynästä! Tentin aikana unohdin myös useita kertoja miten joku ihan simppeli englanninkielinen sana kirjoitetaan (kuten life threatening!!) eikä siinä kiireessä voinut oikein jäädä miettimään! Tajusin että puhelimella osaan kirjoittaa useimmiten oikein mutta livenä paperille on ihan eri juttu, sitä kun tulee vähemmän harrastettua.
Kurssikavereiden kanssa alettiin tietysti puimaan vastauksia heti tentin jälkeen. Itse olin siinä käsityksessä että ketoasidoosi oli casen "pääaihe" ja sitten mahdollinen sepsis/sepsis tyyppiset oireet kakkos ongelmana. Monet kurssikaverit olivat taas lähestyneet aihetta päinvastaisesta näkökulmasta "selkeä sepsis" ja ketoasidoosi jäi heillä vähemmälle huomiolle. Luulin hetken että olin "fucked up" big time mutta sitten juttelin muiden kanssa jotka helpotuksekseni olivat mun kanssa samoilla linjoilla.
Tentin jälkeen iski aivan hirvittävä päänsärky. Illalla oli työkaverit 40v synttärin joihin raahauduin hampaita kiristellen. Toki oli myös ah niin helpottavaa ja terapeuttista päästä avautumaan työkavereille tentistä ja kumoamaan muutama gin tonic! Olin niin helpottunut että tentti ohi mutta samalla kauhistunut koska pelkäsin hirmuisesti että en pääse tentistä läpi... Ja mitä jos en pääse seuraavastakaan tentistä läpi! Voi sitä häpeää ja tulokset kerrotaan tietysti head of nursingille joka oli rahoituksen tälle kalliille kurssille järjestänyt. Siis niin noloa olisi saada hylätty tentistä ja jatkaa senior nursena! Tällaiset kauhuvisiot pyörivät päässäni.
Tuloksia saikin odotella yli 4 viikkoa! Kävin varmasti yli 40 kertaa (välillä useita kertoja päivässä) kurkkimassa yliopiston nettisivuilta josko tulokset olisivat tulleet... No no no no. Hermostuksissani kyselin tuloksia opettajalta sähköpostitte (ei vastausta) ja eräältä kurssin luennoitsijalta johon törmäsin sairaalassa. Odottaminen kävi suorastaan sietämättömäksi koska en tiennyt pitääkö alkaa valmistautimaan uusintatenttiin!
Lopulta tulokset ne olivat julki... Sain uskomattomat 76/100 pistettä esseestäni joka ylsi parhaaseen mahdolliseen grade A tulokseen!! Siis WHAT!! En voinut mitenkään uskoa että kyseessä oli oma tentti ja olin aluksi aivan varma että olivat antaneet mulle jonkun väärän ihmisen tuloksen! Ei voi olla mun kun on niin hyvä!? Parin kurssitoverin kanssa olen puhunut tuloksista ja kumpikaan heistä ei päässyt läpi tentistä! Toinen heistä oli vieläpä sellainen aina käsi pystyssä tyyppi (ja vieläpä natiivi britti) jonka todellakin odotin saavan kiitettävän! En sitten kehdannut paljastaa hänelle omaa menestystäni. Ainiin ja vielä yksi kurssitoveri kyseli whatsapissa mun tenttimenestystä ja tietysti vastasin innoissani että I got an A... mutta ei sitten vastannut ikinä takaisin kun kyselin hänen tulostaan!?
Mr London vei mut vähän myöhemmin ulos syömään ja juhlistamaan tuloksia. Siinä sitten totesin ehkä käyn vielä lisääkin University kursseja kun näistä näköjään pääsee läpi tällainenkin mamu. Tämä veti Omidin naaman aivan mutrulle ja oli että pliis NO more studying!!! Lopuksi vielä tentin tarkastajan kommentteja screen shottina ylipiston moodlesta (sori näyttää vähän sekavalta sopalta). Kai sitä pakko myöntää että A) olen itselleni aikalailla armoton as usual ja B) Ilmeisesti vähän yliarvioin arviointikriteeri koska kaikkien mokienkin jälkeen sain noin hyvän tuloksen!
Todettakoon vielä loppuun äitiäni lainaten että pessimisti ei pety mutta voi ilahtua hyvinkin paljon ;-)