London & Love: One way ticket to London check!

Pelkän menosuuntaisen lentolipun oston jälkeen se alkoi tuntua todelliselta: Olen tasan 3 kuukauden päästä lontoolainen! Jaiks! Tämä virstaanpylväs oli myös hyvä syy aloittaa oman blogin pitäminen. Ensikosketus Englantiin ja Lontooseen tuli 15-vuotiaana kesälukioseuran kielikurssilla. Muistan tuolloin jo salaa haaveilleeni brittiläisestä poikaystävästä ja elämästä Lontoossa (vaikka brittiläinen aamiainen ja kokolattiamatot aiheuttivat jo tuolloin pahoinvointia, heh). En kuitenkaan olisi osannut kuvitella että reilut 10 vuotta myöhemmin tästä tulee oikeasti totta!

Paljon on kyllä vielä asioita järjesteltävä ennen muuttoa: Passi uusittava, neuvotella pankin ja vakuutusyhtiön kanssa, ilmoittaa ilmeisesti kelaan ja maistraattiin, kämppä tyhjentää ja organisoida tavarat, kotiuttaa kissat siskon hoiviin... En oo muuten vielä selvittänyt mitä käy vakuutuksille kun oleilee yli vuoden ulkomailla, onko jollain omakohtaista kokemusta/vinkkejä aiheesta? Lisäksi oma prosessinsa on sairaanhoitajan rekisteröinnin hakeminen, joka on jokseenkin mutkikasta ja vaatii paperitöitä. Teen tästä oman postauksensa myöhemmin. Onneksi tuli valittua ammatti jolla pitäisi olla suht helppo saada töitä toisesta maasta (kunhan saan ton perhanan rekisteröinnin hoidettua)!

Pähkäilin pitkään mitä teen oman vakitoimen suhteen ja päädyin sitten irtisanomaan itseni. Vuoden virkavapaata olisi ollut mahdollista hakea, mutta se olisi asettanut tiukasti vuoden rajan tulla takaisin, tarkoituksena on kuitenkin olla matkassa yli vuosi. Lopulta päätös irtisanoutua tuntui oikealta ratkaisulta, vaikka mukavaa työpaikkaa ja työkavereita tulee varmasti kova ikävä!

Olen aina inhonnut epävarmuutta asioiden suhteen ja halunnut "pelata varman päälle". Kesätyöt varmistin aina monta kuukautta aikaisemmin ja panikoin herkästi jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, joten ajatus olla kohta työttömänä uudessa maassa kieltämättä vähän hirvittää. Pakko vaan luottaa että asiat järjestyvät ja sietää tulevaa epävarmuutta. Sanotaan että muuttaminen on yksi ihmiselämän stressaavimmista kokemuksista, yritän kuitenkin parhaani mukaan pysyä positiivisena ja hokea brittiläiseen tyyliin "Keep calm and carry on" :)

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan blogiani! Tästä tulee varmaan mun henkireikä kun oon kaukana ystävistä ja perheestä. Saa kommentoida ja kysyä, se on jopa toivottavaa ;-)

Ps. Loin tätä blogia rauhallisessa yövuorossa ja tohkeissani selitin vanhemmalle kollegalleni että olen nyt sitten luomassa omaa blogia! Hän kysyi ensimmäisenä "mikä on blogi"? Johon vastasin että no sellainen nettisivu mihin päivitetään kuulumisia ja kuvia... Seuraava kysymys kuului "mikä on nettisivu"? Voi olla etten valitettavasti saa hänestä blogini seuraajaa ;-)

-Anna

Lopuksi vähän kuvia muutaman viikon takaiselta Lontoon visiitiltä.