Kuulumisia

Kahden viikon tappajaflunssa tai mikä lie olikaan alkaa olla pikkuhiljaa selätetty! Oltiin Mr Londonin kanssa pari viikkoa sitten kaupungilla ja törmättiin hänen kollegoihinsa, kättelykierros läpi eikä tietenkään tullut mitään käsiä pestyä lähitunteina. Fail. Illalla alkoi kurkussa tapahtua ja seuraavana aamuna tuntui kun olisi niellyt lasinsirpaleita ja nokkakin alkoi vuotaa solkenaan. Nyt ymmärrän miksi käyttelykielto etenkin sairaaloissa on oikein hieno asia! (Toki se tauti saattoi tulla muualtakin).

Kiskoin seuraavat päivät hunajateetä, auringonhattu-uutetta, inkivääripohjaista "flunssapulveria", kipulääkkeitä kurkkukipuun, yskänlääkettä että sai yöllä edes pari tuntia hiljaisuutta, söin tupla annoksia c-vitamiinia, valkosipulia, chiliä yms. superruokaa. Bootsissa tuli juostua (tai laahustettua olisi osuvampi ilmaus), n. 200 metrin matka tuntui jo isommaltakin urheilusuoritukselta! 

Täältä saa muuten näköjään apteekeista todella tehokasta itsehoitokamaa eri vaivoihin: duactin tyyppisiä lääkkeitä tukkoisuuteen, tulehduskipulääkkeitä, litalginin tyyppistä suolistoa lamaavaa/rentouttavaa lääkettä, vahvoja närästyslääkkeitä, morfiini johdannaisia yskänlääkkeitä, mikreenilääkkeitä ja kodeiinipohjaisia kipulääkkeitä! Ihan tavallisesta ruokakaupasta löytyy myös suurin osa. Huvittavaa, mutta ibuprofein eli "burana" valmistetta taas ei saa yli 200mg normaali hyllystä, se pitää pyytää erikseen. Kun kysyin ibuprofein 400mg valmistetta "tiskintakaa" niin apteekin täti piti luennon ja kyseli että osaanko varmasti käyttää lääkettä ja paljonko sitä saa ottaa, milloin otettava yms. Vähän eri meininki täällä kyllä näissä lääkejutuissa kun suomenmaalla! 

Viikon jälkeen yskökset muuttuivat sitkeiksi ja aivan vihreiksi ja kipu tuntui tulevan syvemmältä keuhkoista. Hengitys kävi myös raskaaksi, kärsin yöt ihan hillittömistä limaisista yskäkohtauksista ja pelkäsin tukehtumakuolemaa. Mr London parka laahusti aamuisin töihin ihan zombina, koska ei saanut nukuttua tän köhisevän räkähirviön vieressä. Suomesta tuotu kuumemittari sanoi sopimuksen irti, mutta ainakin käsikopelolla oli lämmötkin koholla. Muutaman lauseen jälkeen ääni alkoi myös lähteä ja määräsin itseni puhekieltoon. Klassisestihan sairaanhoitajaa ei saa lääkärille juuri millään (tai ainakaan ennenkuin ollaan todella henkihieverissä) ja totuus on että suurin osa näistä viruspohjaisista flunssista on vaan kärsittävä. Jos olisin kärsinyt yksiomaan helvetinmoisesta kurkkukivusta niin se olis asia erikseen, angiina kun harvoin menee itsestään ohi ilman antibioottia. 

En ole myöskään saanut aikaiseksi ilmoittautua paikalliselle terveysasemalle, sitä ilman ei siis lääkärille ole asiaa ja akuuttitilaineissa ohjataan "walk in" klinikoille, jotka vastaa suomessa tk päivystystä. Lääkärille pääsy vie joka tapauksessa keskimäärin 2 viikkoa, joten todennäköisesti olisi anyway ohjattu "walk in" päivystykseen. Mulle erikoinen juttu muuten pitää vielä mainita, täällä kaikki reseptit ovat saman hintaisia kun ne hakee apteekista (reilu 7puntaa), tosin kaikki jatkuva lääkitys kuten verenpainelääkkeet, insuliinit yms. ovat täysin ilmaisia sekä käsittääkseni myös kaikki lasten lääkkeet. 

Tein oman diagnoosin (melkein lääkäri kun olen, haha) hengitystie infektiosta ja mulla sattui olemaan ylimääräinen täsmäantibiootti, kiitos mutsin joka työnsi sen mulle mukaan kun ei itse tarvinnutkaan. Aloitin antibioottikuurin, koska olin täysin vakuuttunut, että tauti oli äitynyt bakteeritulehdukseksi. Parissa päivässä oireet alkoivat hieman helpottaa ja aloin palata elävien kirjoihin, ääni tosin pysyi pitkään poissa. Olen yleisesti ottaen varsin antibioottivastainen ja tiedän että niitä syödään paljon turhaan mikä on maailmanlaajuinen ongelma ja lisää moniresistenttien kantojen syntymistä/lisääntymistä, mutta olin aivan varma, että nyt jos koskaan se antibiootti oli paikallaan. 

Tää oli muuten mun viides hengitystieperäinen "tauti" täällä asuessa, muut on tosin ollu huomattavasti lievempiä räkätauteja ja mennyt itsestään ohi. Sanomattakin on selvää, että tässä kämpässä on jonkinmoisia kosteusvaurioita (kylppärissä kasvoi sieniä ja seinissä näkyy mustia homelänttejä) niinkun nyt varmaan 80% näistä vanhoista kivitaloista, mietin vaan että onkohan tän talon kunnolla vaikutusta mun sairasteluun vai onko kyse yksinkertaisesti uudesta brittiläisestä balteerikannasta... Mr London on erittäin skeptinen, että tällä kämpällä olis mitään tekemistä mun sairastelujen kanssa, oma äitini taas on ihan kauhuissaan ja kannustaa ettimään jo uutta kämppää. Mr Londonin vanhassa kimppakämpässä mustaa hometta suorastaan rapisi alas makuuhuoneen ikkunan viereiseltä seinältä ja se homeelle tuoksahtava kokolattiamatto vaihdettu varmaan viimeksi 70-luvulla! Brittiläisillä noille homeille/kosteusvaurioille altistuminen nyt on tosin varmaan ihan geeneissä... 

Yks erikoinen piirre  brittiläisten ja suomalaisten välillä muuten vaikuttaa olevan (ei ole mitään faktaa, ihan mututuntumaa), että täällä on tosi vähän "laktoosi-vammaisia" ja keliakiasta kärsiviä. Mr London et tunne KETÄÄN jolla olisi noita edellämainittuja vaivoja, mä taas voisin luetella vaikka heti parikymmentä ihmistä. Parin muun brittiläisen kanssa olen myös aiheesta keskustellut ja he myös oudoksuneet etenkin ihmisten laktoosi-vaivoja. Kaupasta löytyy tasan yhtä laktoositonta mainoa, en ole missään tuotteessa nähnyt vähälaktoosinen merkintää, en sitten tiedä ovatko ne luonnostaan sellaisia? Maitotuotteet ovat täällä varsin prosessoituja (säilymisajatkin tosi pitkiä), joten niille ei ilmeisesti herkisty yhtä helpolla. Tää on tällaista "musta tuntuu" tietoa, mutta olisi kiva kuulla jos jollain on samankaltaisia kokemuksia/havaintoja.

Enpä ole vielä astmaatikkoonkaan törmännyt, jotenkin kuvittelin, että kaikista brittiläisille rakennuksille tyypillisestä kosteusongelmista päätellen heitäkin tulisi enemmänkin vastaan! Voihan se olla että nämä mielikuvat ihmisten sairauksista/vaivoista/herkkyyksistä muuttuvat paljonkin kun pääsen aloittamaan sairaaladuunit. Enhän aiemmin ollut tavannut yhtään COPD potilaistakaan ennen kuin aloitin työt keuhko-osastolla... 

Duunien osalta mennään nyt "paperisotavaiheessa" eli olen täytellyt monia eri lomakkeita (osa online) koskien eläkemaksua, rikostaustaselvitystä ja terveyttä ja lähetellyt niitä eri paikkoihin. Suomessa oli kyllä helppoa töiden aloitus, yks nimi paperiin ja seuraavalla viikolla töihin meiningillä :D Kävin perjantaina sairaalan toimistossa todistamassa henkilöllisyyden (taas kerran) ja ottivat kopiot kaikista mahdollisista henkkareista ja tutkinto-todistuksista. Olin lukenut ohjeet moneen kertaan, mutta silti meni ohi että NMC:n kirje ei kelvannutkaan osoitteen todistamiseen (onneks oli pankin lähettämä tiliote mukana missä näkyi osoite)! Rikosrekisterin tsekkaamisessa menee kuulemma parisen viikkoa, eikä aloituspäivästä ei ole siis vielä mitään tietoa. Nyt siis vaan odotellaan. Oli muuten aika ihanan romanttinen nimi tolla kadulla missä kävin asioimassa :)