Kutsumattomat vieraat

Meillä on tänävuonna riittänyt kutsumattomia vieraita kotona. Tällä kertaa kyse ei ole sentään murtovarkaista. Sunnuntaina yövuorosta palatessa ihmettelin näkyä: kylpyhuoneen ovi oli teipattu paksulla teipillä kaikista reunoista, oven alle oli  tungettu tiukasti pyyhkeitä ja ovessa odotti tällainen viesti:

Mr London oli tullut iltariennoista kotiin ja kylpyhuoneeseen mennessä hän havaitsi liikettä lattialla... Valtava pitkäjalkainen karvainen hämähäkki vilisti hänen jalkojensa välistä! Spider juoksi kylpyhuoneen nurkkaan ja Omid ryntäsi etsimään Amazonista tilaamaansa spider catcheriä. Sitä ei tietenkään löytynyt koska olin pari viikkoa aiemmin siivonnut härpäkkeen pois silmistä, tästähän sain kyllä kuulla kuunniani... 

Omid turvautui irtonaiseen verhotankoon ja yritti huitoa sillä suurinta koskaan näkemäänsä spideriä kuoliaaksi, mutta epäonnistui ja hirviön onnistui livahtaa piiloon. Mainittakoon vielä että Omid oli ollut koko helteisen päivän puistossa ja nauttinut muutaman oluen, eli ei ihme että sihti ei ollut ihan priimakunnossa, hahah. Lopulta hän luovutti etsinnät ja vietti lähes unettoman yön sängyssä valot päällä. Tulin kotiin yövuorosta autuaan tietämättömänä yön tapahtumista ja löysin viestin lisäksi kauhusta kankean poikaystäväni. Luulisi että Omid olisi jo tottunut näihin otuksiin, tosin häneltä löytyy toinen toistaan karmeampia jätti spider muistoja lapsuudesta! Myös vanhempien spider panikointi on ilmeisesti tarttunut poikaan, classic. Spiderit rakastavat mm. piiloutua pyyhkeisiin ja Omid on useamman kerran kietoutunut suihkun jälkeen pyyhkeeseen josta on ampaissut iholle iso spideri!

Yhdessä sitten ratsasimme kylpparin sentti sentiltä: paukuttelimme verhotangolla kaikki nurkat, tutkimme yksitellen pyyhkeet,kylppärin kaapit, mun avonaiset meikkipussit ja vessanpytyn taustat. Suihkuttelimme tuholaismyrkkyä ja kiroilimme. Jättispiderista vaan ei näkynyt jälkeäkään! Hämähäkki oli kuulemma vielä isompi kun lainakuvissa näkyvät british house spiderit. Keskiruumis oli valtava ja jalat pitkät karvaiset ja paksut. Jalkojen pituus varmaankin siinä 7-8cm!!

Kuvottavan näköisiä otuksia eikö vaan! Oli todella epämiellyttävä fiilis käydä nukkumaan tietäen että lähes vauvan pään kokoinen (okei vähän liiottelua) hirviö piilottelee jossain! Olen varmaan täälläkin kertonut kuinka pari vuotta sitten suomivieraani kokivat elämänsä järkytyksen kun heidän sängystään löytyi kuvien mukainen jättikokoinen hämähäkki! Tuolloinkin spideri oli hankala pyydystää mutta lopulta se saatiin kiinni. Tarkoitus oli vain pyydystää kutsumaton vieras, mutta taistelun tuoksinnassa otus pääsi hengestään. Olin tuolloinkin onnellisesti töissä, mutta näin myöhemmin otuksen kuolleena ja kipristyneenä alakerran naapurin katolla ja se oli sillonkin vielä valtava möykky! En ole erityisen spider kammoinen mutta härregyyd kun puhutaan ton kokoisista otuksista niin kyllä kovempihermoistakin alkaa hirvittää!! Ollaan nukuttu viimeinen kuukausi lähes joka yö ikkuna auki (saa vaan niin paljon paremmat unet raikkaassa ilmassa) että ei sinänsä ihme että spider on eksynyt sisälle. Tämän accidentin jälkeen on kyllä luukut pysyneet pääasiassa kiinni! 

Spiderin lisäksi meillä on asustanut herra hiiri jo kuukausia. Tai äitiä lainatakseni jos näkee yhten hiiren niitähän voi olla vaikka sata! Lähes joka yö keittiöstä kuuluu hiiren rapinaa ja liikehdintää. Aamuisin roskapussi on täynnä reikiä (pyrin kyllä viemään roskat joka ilta ulos sattuneesta syystä) ja keittiön pöytätasoilta löytty usein hiiren papanoita. Päivä spiderin katoamisen jälkeen Omid haki keittiöstä lasin vettä kun leivänpaahtimen takaa kirmasi kokonsa tuplannut tuttu hiiri. Hän luuli ensin otusta spideriksi ja säikähti niin että tiputti lasin sisältöineen lattialle! Kivoja pikku sydäreitä. Hiiri on päässyt yllättämään myös mut monet kerrat ja kyllä siinä aina väkisinkin säikähtää ja kiljaisee! En sentään ole kivunnut tuolin päälle kirkumaan kuten elokuvissa. 

Meillä on nyt kämpässä kolme "guilt free" mouse catcheriä eli sellaisia putkia joiden perälle laitetaan pääpähkinävoita ja jos hiiri erehtyy sisälle herkun perässä niin luukku sulkeutuu ja hiiri on ansassa (mutta ei kärsi). Vaan arvatkaa vaan ovatko toimineet! Sydän ei raaskisi mitenkään virittää niitä oikeita hiirenloukkuja mutta kai sitäkin vaihtoehtoa täytyy alkaa harkitsemaan ennenkun hiiriä on se sata. Olen myös aivan varma että tällaisina tumpeloina astuttaisiin niihin loukkuihin itse meidän mini keittiössä! Asutaan kolmannessa kerroksessa että miten lie hiiret tänne päässyt/päässeet. Vanhan victoriatalot kaikkine koloineen ovat kyllä kuulemma ihanteellisia paikkoja hiirille. 

Mr Londonilla on kuitenkin vielä yksi top ykkös inhokkielukka joka eksyy silloin tälloin sisälle... Nimittään koiperhoset! Ne kasvavat täällä aivan valtaviksi ja lentävät herkästi sisälle valon perässä. Omidia pelottaa näiden otusten arvaamattomuus, äkkinäiset lentokurssin muutokset ja jostain syystä koit rakastavat lentää hänen naamalleen, hah! Omid alkaa aina huitomaan ja huutamaan ihan paniikissa jos koi sattuu lentämään sisälle, ei ihme että otukset panikoivat vaan lisää. Mulla ei ole näitä otuksia vastaan, päinvastoin suorastaan nautin showsta jos sattuvat lentämään sisälle ja toi yks menee ihan tiloihin! What a pussy! Omidilla siis on suorastaan fobia koita kohtaan. Lontoolaiset on kyllä vieraantuneet aikalailla luonnosta eikö vaan ;-) 

Ollaan kuitenkin kohtalaisen onnekkaita eikä näistä elukoista ole ollut mitään oikeeta harmia "psyykkisten traumojen" lisäksi. Olen lukenut Finnish people living in London facebook-ryhmästä kuinka joku on joutunut lähtemään asunnostaan evakkoon koska kämpästä on ottanut ylivallan kunnon hiirimafia ja hiiret juoksevat yölläkin asukkaiden päällä sängyssä! Aika karseeta! Monet ovat myös kärsineet bed bugs ongelmasta ja siistiltä näyttänyt kämppä onkin paljastunut lude helvetiksi, kokolattiamattot suorastaan kuhisseet elukoista ja iho syöty kauheille paukamille/vereslihalle! Lontoo on myös tunnettu välinpitämättömistä land loardeista ja ahneista vuokravälitysfirmoista, joten ei ole mitenkään itsestäänselvyys että nämä asiat otetaan hoidettavaksi, usein joutuu vähintäänkin uhkailemaaan ja kiristämään oikeustoimilla ennenkuin mitään tapahtuu. Uusi vuokralainen on helppo löytää huijattavaksi eikä kukaan tietenkään mainitse edellämainituista tuholaiseläimistä vaikka ongelmat olisivat kuinka hyvin tiedossa... Nimeä vaan paperiin ja avaimet käteen. Welcome to London :-)