Varattiin etukäteen netistä liput sealifeen, jotka 3pm jälkeen maksoi £15.50. Onneks oli buukattu liput ennakkoon, koska paikan päällä oli hillitön jono (jonotusaika pahviständissä 90min), mut meiän lipullisten jono veti 5 minuutissa. Kannattaa muuten aina bookata netistä etukäteen turistijutut jos mahdollista, pääsee aina halvemalla ja vähemmän jonottamista. Viihdyttiin melkeen 3 tuntia erilaisten merenelävien ihmeellisessä maailmassa.
Mr Rayt oli meiän lemppareita
Nälkä alkoi olla hirmuinen koska pohjalla oli tuntikausia sitten syöty aamupala ja mietittiin mihin mentäisiin syömään. Molempien huulilla oli: China Towniin!
Ajeltiin siis metrolla kohti ruuhkaista China townia, jonne kävelee Leicester squarelta parissa minuutissa ja pujoteltiin ihmisvirtojen läpi meiän vakkarimestaan syömään. Reilun 15 minsan jonottelun jälkeen päästiin pöytään ja popsimaan rapukakkuja pahimpaan nälkään. Otettiin kimpassa valmis menu kahdelle missä oli alkupalahärdellit kevätrullineen, crispy duckia ja 3 eri pääruokaa. Nämä kun huuhtoi kiinalaisella kaljalla alas niin ähkytila oli valmis! 
Hai siellä!
Oli kyllä paras ja monipuolisin sealife missä olen vieraillut. Haita oli esitteen mukaan 14 eri lajia ja niissä riitti ihmettelemistä. Avonainen rauskuallas oli kanssa tosi hauska ja rauskut tuli ihan altaan reunalle pärskimään ja hauskuuttamaan ihmisiä. Sealifen edessä on muuten hyvä poseerauspaikka etenkin illan hämärtyessä.
Kotimatkalla haettiin vielä Sainsbyrystä £2 tarjouksessa ollutta Ben&Jerrys suklaajädeä X-factoria varten. Jännä juttu että oonkin niin koukussa tohon brittien X-factoriin, Suomessa kun tuli tosi vähän seurattua vastaavia ohjelmia. Ostettiin muuten samalla myös kurpitsat, jotka komeilevat nyt takan päällä. Mr London ilmoitti, että tekee omastaan mun naaman ja laittaa sen ulos rappusille pelästyttämään pois kaikki karkkia kinuavat lapset, tosi kiva! Olis mulla kyllä vielä salmiakkia jemmassa lapsukaisille, käh käh ;-)
Tuli muuten sitä paljon odotettua postia NMC:ltä, että mun rekisteröinti on viimein menemässä läpi eli maksua ja sitä vikaa allekirjoitusta vaille vaille valmis, jee! Aloin heti stressaamaan kun Mr London kysyi, että kai mulla on joku bleiseri työhaastattelua varten, no ei kyllä oo (eikä siis sitä työhaastatteluakaan vielä)! Sillä on kyllä kokemusta vaan toimistoduunien haastatteluista ja joutuu itse käyttämään töissä pukua kravattineen joka päivä. En mä nyt ajatellu missään verkkareissa mennä, mutta osaako muut hoitsut neuvoa, että pitääko täällä olla tosi smartisti pukeutunut työhaastatteluun ja tosissaan lähteä Mark&Spenceriltä sitä jakkua ostamaan vai riittääkö ihan perussiisti vaatetus!?
Älä turhaan lähde M&S:ään shoppailemaan uutta bleiseriä. Itselläni oli haastattelussa päällä t-paita, värikäs huivi ja jaloissa balleriinat. Työpaikka irtosi näillä vaatteilla eli ei se varmastikkaan niin tarkkaa ole :)
VastaaPoistaP.S. Kannattaa alkaa hakemaan työpaikkoja vaikkei rekisteröinti vielä olekkaan läpi, koska töiden aloittaminen täällä Englannissa tällä alalla kestää keskimäärin 6 viikkoa. Tämä siis siitä kun olet ottanut työpaikan vastaan. Naurettavaa!
Kitos kommentista ja kiva kuulla että duunia irtoaa ilman sitä jakkupukuakin! Tiesin että noi miehet on huonoja neuvomaan tässä asiassa ;-)
PoistaOn kyl uskomatonta miten paljon nää rakastaa tätä byrokratiaa ja paperinpyörittelyä täällä, Suomessa kun voi työt aloittaa työt suunnitteen seuraava päivänä haastattelusta ja usein odotetaankin, että pääsee aloittamaan vikkelällä aikataululla. Nyt tosissaan pitää alkaa lähettelemään niitä työhakemuksia hyvällä omallatunnolla kun tietää että kohta on oikea hoitsu täälläkin :) Pelkäsin jo et sieltä NMC:ltä tulee tyyliin kirje että hakemus vanhentunut tai jotain kun oli kaikkea säätöä sen hakemuksen kanssa.
Heippa! Joo, mulle kans mies peloitteli et jakkupuku paalla tyohaastatteluihin, mut kai se miehilla eri juttu on, et niilla pukupakko tyohaastatteluissa! Mut itekki t-paita ja vaha siistimpi neule paalla menin ja niilla paikka irtosi!
VastaaPoistaJa tosiaan nyt kipinkapin tyonhakuun, aloitusprosessi kestaa tosissaan helposti 2kk:takin oon nyt kuullu! :) ja tsemppia!
Kiitos Jenny huojentavasta kommentista! Mullakin oli mielessä alunperin joku perus siisti neule ja säästyy kyl pitkä penni ettei tarvii lähteä haastattelua varten vaateostoksille! Mut tosissaan nyt kun vaan äkkiä pääsis sellaseen. Tsemppiä kovasti sinnekkin työhaasteisiin :)
PoistaHei! Eksyin blogiisi jostain googlettelemalla, enkä ole ehtinyt koko blogiasi läpi kahlaamaan. Halusin vain kysäistä kuinka kauan hakemuksen lähettämisestä sulla meni sairaanhoitajan rekisteröintiin? Olen itse sosiaalityöntekijä ja rekisteröimistaho ilmeisesti eri, mutta muuttamassa vuoden vaihteessa Lontooseen ja hirvittää jo nyt kuinka kauan byrokratian rattailla kestää. Olen toki varautunut tekemään jotain muita kuin oman alan hommia aluksi.
VastaaPoistaMoikka! Mulla menny nyt tasan 4 kuukautta siitä kun lähetin paperit ja rekisteröinti nyt hyväksytty, mutta en oo vielä saanu omaa rekisterinumeroa (pitäis tulla postissa 2 viikon sisään). Tod näk homma olis hoitunu 3 kuukaudessa jos ei olis tullu säätöä yhden käännöksen kanssa ja hoitajakollegoilla on menny keskimäärin siis se 3 kuukautta. Tsemppiä kovasti muuttoon ja rekisteröintiprosessiin! Lontoo on kyllä kiva paikka asua :-)
Poista