Nyt on takana värinpoisto x 1 ja huppuraidat x 2. Lopputuloksena selkeästi vaalentunut tukka. Jännä juttu muuten, että toi tukka alkoi tummua muutama päivä värinpoiston jälkeen, luin tästä ilmiöstä netistä ja reaktiolle on joku hieno kemiallinen selityskin olemassa. Töissäkin ihmeteltiin kun hiusväri oli joka päivä erilainen. Tässä ennen ja jälkeen toista raidoitusta. 
Latvat ovat vielä varsin tummat mutta se näyttää tavallaan aika kivalta, varsinkin kun tiedän ettei tuo lopputulos ole pysyvä. Mulla on haaveissa tuhkanvaalea sävy, taidan tosin venailla sitä kesäkuun suomivisiittiin asti. Tuolloin pääsen toivottavasti luottokampaajani käsittelyyn ja saadaan se viimeinen sävy tukkaan. Meinasin ennen sitä kuitenkin tehdä vielä ainakin yhden raidoituksen hyväksi todetulla tekniikalla: huppu, virkkuukoukku ja (poika)ystävä is all you need! Ostin muuten myös sitruunoita, muistan teininä vaalentaneeni/kirkastaneeni vaaleaa tukkaa sitruunavedellä, pitänee kokeilla toimiiko vielä vai oliko se vaan joku lume-efekti ;-)
Tai no joku otti pihvin ja oli "vähän" kateellinen mun ribseistä vaik toki toi pihvikin oli tosi hyvää ;-) Pitää tehä joskus pidempi postaus tosta raflasta, maanantaisin muuten sais endless ribs £19.90 hintaan! Tarjoilija kertoi että hillittömän kokoisten rugbyn pelaajien vakkaripäivä tulla tankkaamaan :D Vink vink sinkkunaiset!
Lauantaina olin vapaalla ja treffasin ekaa kertaa hoitajat.net ja blogin kautta tapaamaani suomihoitsua. Oli aivan huitsin hauskaa, käytiin Regent's parkissa kävelyllä, pubissa tuopeilla ja dinnerillä. Ihanaa päästä livenä tilittämään jollekkin joka ymmärtää tasan tarkkaan mistä on kyse ja kuulla toisen kokemuksia täällä työskentelystä. Toki riitti puhuttavaa paljon muustakin kun töistä ja toivottavasti tapaamme J:n kanssa taas pian :) Regent's park on kyllä iso ja upea ilmestys, pakko päästä lähiaikoina uudestaan ja käppäillä vaikka tota kanaalin vartta pitkin. 
Alla oleva kuva napattu eilen illalla ennen kuin lähdettiin meidän virallista 2v seurustelun vuosipäivää viettämään. Käytiin Cattle Grid nimisessä raflassa (noita taitaa olla 5 Lontoossa) syömässä valehtelematta Lontoon parhaita ribsejä! Täydellisen mureita ja se ripauksen tulinen mutta karamellisoitu (miljoonan kalorin) marinadi... Ei riitä sanat kuvailemaan, pakko maistaa ite! Jos mun pitäis valita joku "viimeinen ateria" niin se olis ehdottomasti noi ribsit!
Loppuun vielä vähän työhöpinöitä. Sunnuntaina olin pitkässä päivässä ja ekaa kertaa oli oikeasti rauhallinen työvuoro, sai tehdä työt kaikessa rauhassa ilman kiirettä, perehtyä potilaiden taustoihin kunnolla ja kuunnella pitkät pätkät potilaiden juttuja. Pidin myös ekaa kertaa täydet 2x30min tauot! Potilaista oli osa kotilomalla, sunnuntaisin ei ole tutkimuksia (kuin vain akuutit tapaukset) ja vain 2 uutta potilasta tuli osastolle step down hoitoon teholta, noilla olikin sitten kaikki mahdolliset dreenit, katetrit, epiduraalit, nenämahaletkut sun muut piuhat.
Oli hyvä tsägä myös työkavereiden suhteen eikä ne pahimmat paasaajat ollu töissä. Olen muuten töissä "ystävystynyt" vähän enemmän yhden hoitajan kanssa, en tiedä sitten oliko fazerin sinisellä (jota mulla oli mukana ja jota uppos puol levyä tähän hoitajaan samalla istumalla) jotain tekemistä tämän kanssa ;-). Tämä mukava mieshoitaja palasi pitkältä lomalta töihin joten emme ole aiemmin tavanneet, mutta meillä jotenkin synkkasi heti ja olemme tehneet kimpassa hyvää tiimityötä toinen toistamme auttaen. Hän on toiminut monille opiskelijoille ohjaajana ja uusille perehdyttäjänä (voi kun hän olisi ollut töissä kun alotin tuolla!) ja voi sitä ihanaa rauhallisuutta millä hän selitti PCA kipupumpun toimintaa mulle ja potilaalle. Vähän muuten kuumotti vetää samaan isoon ruiskuun viisi kahden millin 10mg/ml vahvuista ampullaa morfiinia, en ole aikoihin käsitellyt noin isoa määrää "huumeita". Turvallinen fiilis kyllä kun toinen on mukana tarkistamassa (yksin en saa vielä muutenkaan laittaa suonensisäisiä lääkkeitä, toi kipukumppu meni tosin sc eli ihon alle rasvakudokseen).
Olen tavannut myös ekan ystävällisen lääkärin! Mukava pakistanilainen mieslääkäri kutsui jopa kesken työpäivän mut kahville kanssaan ja oli huolissaan että olenhan saanut ystäviä uudesta kotimaasta ja kyseli pitkät pätkät suomesta, suorastaan hämmentävää kun joku on yhtäkkiä mukava tai kiinnostunut mitä sulle kuuluu! Ehkä innostun kohta jopa leipomaan jotain töihin (sillon kun on hyvät tyypit töissä), kiva harrastus jota rakastin tehdä kotosuomessa ja ilahduttaa työkavereita. Mieltäni on muuten piristänyt kovasti myös yllättävältä taholta tullut erittäin kannustava pitkä sähköposti ja kertomus omakohtaisista kokemuksista täällä työskentelystä, ihanaa huomata etten yksin näiden ajatusteni kanssa.
Hyvää viikonjatkoa kaikille <3
Moi ! Hyvin sopii myös blondius sinulle ja siis nimenomaan vain hiusten värinä :))) Tarkoittaakohan blonde myös briteille samaa kuin meille eli ei ihan terävintä kynää penaalissa... Ihana kuulla että töistä on alkanut löytymään myös kivoja tyyppejä. Ja kun itsekin sinne parin kuukauden päästä pääsen, liityn puisto- ja pubiseuraksi.
VastaaPoistaJee, kiva juttu ja sitten pubeilemaan! Kuulemma "dumb blonde" ja "blonds have more fun" ovat täälläkin käytössä olevia fraaseja eli en pääse huijaamaan ;-)
PoistaKiva että töistä löytyy edes se yksi mukava ja auttava tyyppi. Mä just mietin että miten ihania työkavereita mulla oli onneksi Suomessa ja nyt täälläkin. It makes all the difference!
VastaaPoistaMukavilla työkavereilla on kyllä niiin paljon merkitystä ja ne auttaa jaksamaan yli rankempienkin aikojen! Ehkä vielä jonain päivänä mäkin löydän sen kivan työyhteisön, pitää pysytellä optimistisena ;-)
Poista