Sivut

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Turistia kusetetaan

Paras kaverini oli Lontoossa ihastuttamassa meidän viimeviikkoa, kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin. Meillä oli jo alunperin suunnitelmissa mennä katsomaan joku musikaali, täällä Lontoossa kun menee vaikka mitä ja musikaalit on yleisesti tosi kehuttuja. Paljon hehkutettu Lion King olisi ollut ihana nähdä, mutta aloin kitsastelemaan lippujen hintojen suhteen, halvimmat liput ylimmästä katsomosta kun olisi irronnut £48 hintaan. Jälkeenpäin ajateltuna olisin hyvin voinut vaan tilata noi liput netistä, kerran se vaan kirpasee...


Ei siis varattu mitään lippuja etukäteen, mutta torstaina meiän kävelyrundin päätteksi mietittiin, että miksei nyt samantien mentäisi musikaaliin kun kerran ollaan täällä London city hoodeilla. Picadilly circuksen läheisyydessä oli useita lippupisteitä houkuttelevine mainoksineen. Valittiin niistä yksi ja mentiin kyselemään olisiko mitään hyviä tarjouksia tälle illalla. Katseltiin eri vaihtoehtoja ja kyseltiin hintoja. Lion King lippuja ei olisi saanut samalle päivälle ja halvimmat seuraavalle päivälle olisi ollut about £60. Sitten innokas myyjä hehkutti, että nyt olisi loppuunmyytyyn Bodyguard musikaaliin muutama lippu jäljellä. Paikat sivukatsomosta £35 ja keskeltä aivan loistavat paikat £40. Kundi sai puhuttua meidät ottamaan ne loistavat paikat. Maksu piti suorittaa käteisellä eikä saatu mitään kuittia. Kundi sujautti liput sukkelasti kirjekuoreen ja ojensi meille. No nyt meillä oli saman illan Bodyguardiin liput ja kartta piirrettynä missä Adelphi-teatteri sijaitsee (n. 10min kävelymatkan päässä). Musikaali siis perustuu Whitney Houstonin tähdittämään saman nimiseen leffaan, missä kuuluisa supertähti rakastuu henkivartijaansa ja draamaahan siitä seuraa..
Oltiin hyvissa ajoissa teatterin edustalla ja käytiin syömässä wrapit viereisessä "Wrap it" ravintolassa, mitä hehkutin jo aiemmassa postauksessa. Teatterin edustalla oli paljon porukkaa ja mentiin jonottamaan sisälle. Liput repästiin ovella ja laukut tarkistettiin, sain onneksi sentään tuoda oman vesipullon. Suunnattiin ekasta ovesta sisään teatterisaliin ja henkilökunnan jäsen katsoi meidän lippuja ja ohjasi ekaan kerrokseen suhteellisen lähelle lavaa istumaan, hyvältä vaikuttaa ajattelin. Ihmetykseksemme meidän paikoilla olikin istumassa kaksi naista. Toinen heistä hoksasi että meidän lipuissa lukikin "upper circle"eli ne olikin yläkatsomossa! Sitten vaan rappusia kapuamaan todellakin sinne ylimmälle hattuhyllylle ja löydettiin paikat, tosin aivan sivusta eikä sieltä "keskeltä loistavalta paikalta". Mutta mitä ihmettä, taas meidän paikat oli varattu, tällä kertaa kiinalaisen pariskunnan toimesta. Kundi katsoi tovin meidän lippuja ja huomasi sellaisen pienen seikan, että niissä luki "FRIDAY" eikä Thursday mitä päivää elettiin! Tässä kohtaa pääsi jo ruma sana, mehän ostettiin liput nimenomaan tämän illan näytökseen!

Samassa teatterin summerit alkoivat soida esityksen alkua enteilevästi ja kaikki istuivat jo paikoillaan. Paniikki. Henkilökunnan jäsen bongasi meidän keitetyn ravun väriset kasvot ja riensi avuksi. Hän kehotti kiiruhtamaan kipin kapin lippuluukulle, josko liput saisi vaihdettua tälle illalle. Luultiin ensin että hitto sinne Picadylly circuksellekko asti pitää lähteä (ei tod ehitä tähän näytökseen), mutta nainen tarkoitti siis heidän omaa lippuluukkua teatterin sisääntuloaulassa. Laukattiin sitten rappusia alas hirveellä vauhdilla ja löydettiin se ticket office box. Tylyn oloinen kundi kattoi meidän lippuja ja totesi ravistellen päätään "There is nothing I can do if you have booked the tickets for Friday". Sanottiin, että todellakin luultiin ostavamme liput tämän illan näytökseen ja eikö voitaisi päästä tänään katsomaan, olihan siellä tyhjiä paikkojakin (ei siis todellakaan ollut loppuunmyyty kuten se huijari lippumyyjä meille väitti!). Liput oli sitäpaitsi jo revitty reunasta, että tuskin ne huomennakaan kelpaavat. Ihmeteltiin miten ylipäätään päästiin sisään niillä väärän päivän lipuilla! Ajattelin, että nyt jäi kyllä musikaalit näkemättä ja tunsin vitutuskäyrän nousevan yläilmoihin, mutta sitten lippuluukun kundi ojensikin meille liput takaisin ja niihin oli merkattu kynällä uudet paikat, JEEEES!!! Kirmattiin rappuset henkihieverissä takaisin ylös summerin soidessa ja ehdittiin kun ehdittiikin paikoillemme noin 2 minuuttia ennenkun shown alkua, huh helpotusta! Saatiin liput samalta hattuhyllyn riviltä, mutta keskemmältä eli saatiin siis sittenkin ne "loistavat paikat" ;-) Sieltä ylhäältä kyllä näki tosi hyvin kun silmä alkoi tottua!
Esitys oli helppoa katsottavaa, energinen ja viihdyttävä. Oli niitä jänniäkin kohtauksia, toi tais olla K-12. Whitney Houstonin biisejä tuli läpi esityksen ja etenkin naispääosan esittäjällä on ihan mielettömän upea ääni, tunsin kylmien väreiden kulkevan monta kertaa. Lavasteet oli myös ihan eri luokkaa mihin on suomessa tottunut. Ei ehkä kaikkien aikojen paras musikaali kuten kaverini totesi, mutta tykättiin molemmat kovasti, eikä todellakaan ollut pettymys. Toi lippurulianssi toi kyllä harmaita hiuksia. Mielessäni marssin ettimään sen kundin ja huudan sille naama punaisena vaatien korvauksia meiän huijauksesta ja henkisestä kärsimyksestä! Ehkä päivystäisin myös pari tuntia sen puljun edessä varoitellen turisteja! Jälkeenpäin myös vähän vituttaa ärsyttää, että se myyjä meni lipsauttamaan kohtalokkaan juonipaljastuksen musikaalin lopusta. Ei kyllä mullakaan ihan täysillä hoksottimet pelannut ja kysyin kaverilta kun oltiin ostamassa niitä lippuja että "häh onks siinä musikaalissa muka esiintymässä Whitney Houston?", kaveri totes että "niin se on kyllä jo kuollut...".

Toki mukana oli myös omaa tyhmyyttä, olis pitänyt ensinnäkin tarkistaa se päivämäärä ja kenties vaatia tarkempaa selvitystä istumapaikkojen sijainnista, varsinkin kun maksettiin molemmat £5 extraa muka paremmista paikoista. Todennäköisesti nää on vaan niitä keinoja huijata ja rahastaa turisteja. En vaan tajua miks se antoi meille perjantain liput vai oliko se puhdas vahinko!? Toisaalta niin moni asia meni pieleen kuten "hyvät paikat" ja "loppuunmyyty hehkutus", että todennäköisesti se antoi tahallaan väärän päivän liput, en tiiä sit. 

Toki olis voinu tehdä myös sitä hintavertailua... Noissa meidän lipuissa muuten luki £32,5, että sentään meiltä "huijattiin" vaan £7.5. Selvitin jälkeenpäin, että liput olis voinu käydä ostamassa halvemmalla suoraan Adelphi theathre box officesta (teatterin sisällä oleva lipunmyyntipiste) ja näin ollen olis vältetty kaikki tää extrasäätö. Jos siis mielii katsomaan jotain esitystä niin suosittelen, että käy tosissaan ostamassa liput teatterin omasta lipunmyynnistä eikä noista Picadillyn "too good to be true" lippupuljuista, kuulostaakin kyllä loogiselta! Mut tosissaan nyt ainakin ollaan viisaampia, eikä mennä samaan halpaan enskerralla. Näköjään myös netistä ostettuja lippuja voi esim. tulostaa. Tällainen opettavainen kertomus tänään :)
Find out what spooked some of the palace's past residents as you are guided around the palace courtyards at night.

Hear the stories of ghostly apparitions and paranormal activity. Experience the unique atmosphere of Henry VIII's Apartments and creep down the infamous Haunted Gallery on your own!

This is an evening walking tour that includes external courtyards, cloisters and some apartment interiors. It lasts 1½ to 1¾ hours. - See more at: http://www.hrp.org.uk/HamptonCourtPalace/WhatsOn/Ghosttours#sthash.xW9mwguF.dpuf
past residents as you are guided around the palace courtyards at night.

Hear the stories of ghostly apparitions and paranormal activity. Experience the unique atmosphere of Henry VIII's Apartments and creep down the infamous Haunted Gallery on your own!

This is an evening walking tour that includes external courtyards, cloisters and some apartment interiors. It lasts 1½ to 1¾ hours.
  - See more at: http://www.hrp.org.uk/HamptonCourtPalace/WhatsOn/Ghosttours#sthash.xW9mwguF.dpuf
Find out what spooked some of the palace's past residents as you are guided around the palace courtyards at night.

Hear the stories of ghostly apparitions and paranormal activity. Experience the unique atmosphere of Henry VIII's Apartments and creep down the infamous Haunted Gallery on your own!
- See more at: http://www.hrp.org.uk/HamptonCourtPalace/WhatsOn/Ghosttours#sthash.xW9mwguF.dpuf
Find out what spooked some of the palace's past residents as you are guided around the palace courtyards at night.

Hear the stories of ghostly apparitions and paranormal activity. Experience the unique atmosphere of Henry VIII's Apartments and creep down the infamous Haunted Gallery on your own!
- See more at: http://www.hrp.org.uk/HamptonCourtPalace/WhatsOn/Ghosttours#sthash.xW9mwguF.dpuf
Hear the stories of ghostly apparitions and paranormal activity. Experience the unique atmosphere of Henry VIII's Apartments and creep down the infamous Haunted Gallery on your own!

This is an evening walking tour that includes external courtyards, cloisters and some apartment interiors. It lasts 1½ to 1¾ hours. - See more at: http://www.hrp.org.uk/HamptonCourtPalace/WhatsOn/Ghosttours#sthash.xW9mwguF.dpuf
Hear the stories of ghostly apparitions and paranormal activity. Experience the unique atmosphere of Henry VIII's Apartments and creep down the infamous Haunted Gallery on your own!

This is an evening walking tour that includes external courtyards, cloisters and some apartment interiors. It lasts 1½ to 1¾ hours. - See more at: http://www.hrp.org.uk/HamptonCourtPalace/WhatsOn/Ghosttours#sthash.xW9mwguF.dpuf

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ihana viikko Lontoossa parhaan kaverin kanssa

Tänään kävin saattelemassa parhaan kaverini haikein mielin Green Parkin metroasemalle (alla kuvassa), josta pääsee 40 minuutissa suoraan Heathrown lentokentälle. Takana aivan mahtava viikko yhdessä, johon mahtui kulttuuria, nähtävyyksiä, konsertti, musikaali, puistoitua, autoilua, ruokaelämyksiä ja tietysti paljon shoppailua. 
Kannattaa muuten ladata appstoresta tube map jos on tulossa Lontooseen, helpottaa huomattavasti metroilla suunnistamista ja ohjelma näyttää näppärästi reitit/vaihdot kun siihen syöttää mistä lähtee ja minne on menossa. Tuli paljon itsevarmuutta metrolla liikkumiseen viikon aikana eikä menty kertaakaan harhaan :-) 
Keskiviikkona suunnattiin Hammersmith Apolloon kattomaan Ellie Gouldingia , oli kyl huikea show. En oo aikoihin ollu noin isossa konsertissa. Keikka meinas tosin jäädä puoliväliin kun lähdettiin väliajalla hakemaan aulabaarista Bulmersia, eikä tajuttu ottaa lippuja mukaan (katottiinhan ne jo heti kun tultiin rakennukseen sisään)! Onneks saatiin kuitenkin puhuttua ittemme takas sisälle! 
Torstaina tehtiin kävellen perinteinen turistikierros. Aloitettiin Westministerin tubeasemalta, jonka edestä nousee uljas Big Ben parlamenttitaloineen. Westminister Abbey löytyy myös ihan vierestä. Joen toisella puolelta voi bongata London eyen.
Westminister Abbey näyttää kyllä komealta!
Matka jatkui St James's parkin parkin läpi Buckinghamin palatsille. Toi puisto on muuten tosi nätti ja sen keskellä on lampi jossa viihtyy joutsenet, hanhet ja muut siivekkäät. Niitä oli kiva syöttää :-). Aurinko paistoi ja jengiä tarkeni puistossa vielä piknikeillä. Oravia vilisi myös kaikkialla ja kävivät kiltisti nappaamassa maapähkinöitä turistien käsistä. Ohi vilisti myös iso rotta, ilmeisesti niillekkin riittää täällä syötävää. 
Lammen keskellä olevalta sillalta oli makeet maisemat palatsille.
  ja toiseen suuntaan 
Käytiin Caffe Conserto kahvilassa pitämässä breikkiä. T otti perinteisen afternoon tee setin. Mä vedin ison cappucinon ja mixed berries tartin. Noi afternoon tee setit on perinteisen brittiläisiä ja tollaselta lautaskerros häkkyrältä löytyy niin suolasta kun makeaa. Voi tilata myös skumpalla. 
Tässä meidän kävelyreitti

Matka jatkui siis palatsilta Green parkin läpi Picadilly kadulle ja turistien suosimalle Picadilly circukselle. Tästä jatkettiin Leicester squarelle missä olikin jo ihan hirveet ihmistungokset. Päädyttiin myös ostamaan samalle illalle musikaaliliput tai niin ainakin luultiin... Onneks kaikki sekoilu päättyi onnellisesti. Tästä tulossa ihan oma postaus, jonka meinaan nimetä osuvasti "Turistia kusetetaan"! Ennen musikaalia käytiin vielä vetämässä ihan mielettömät wrapit "Wrap it" nimisessä raflassa. Mä vedin lammasversion ja T halloumin.
Pakko vielä hehkuttaa vähän shoppailujuttuja tässä postauksessa. Mun ehdoton lempikauppa Lontoossa on Tk Maxx mikä myy kaikkea kosmetiikasta vaatteisiin, kenkiin ja kotijuttuihin. Liikkeet on eri kokoisia, meiän lähellä olevassa ei oo kotiosastoa kun taas Kingstonista löytyy valtava 4 kerroksinen Tk Maxx, jossa on jopa joitakin huonekaluja, tosi paljon sisustuskamaa ja astioita sen valtavan vaatepuolen lisäksi. Tutustuin tähän kauppaan kiitos mahtavan bloggarin Britannikan. 

Tk Maxx myy siis merkkivaatteita halvalla, keskimäärin 60-70% halvemmalla kun "oikea" hinta. Tosin noita vaatteita on usein vaan se yks kappale ja koko, eli joko sopii tai ei. Vaaterekit on aikamoisia sillisalaatteja ja pelkästään niitä katsellessa herkempi voisi saada migreenin, mutta todellakin penkomisen arvoisia! Siellä välissä voi lymyillä just se täysosuma, piilotettu helmi. Viikon parhaita ostoksia oli villakangastakki, josta maksoin £29,99 (£200 aiemmin). T löysi hyvään hintaan tosi makeet Ralph Laurenin nahkakorkkarit. Ostin tuolta aiemmin mun Tigin lempparishampoon ja hoitoaineen jättipumppupullossa £12/kpl. 

Käytiin myös shoppailemassa hillittömän isossa Westfields ostoskeskuksessa Stratfordissa (metro tuo ihan suoraan ostarin ovelle). Jos viipyy Lontoossa pidemmän aikaa niin tonne kannattaa ehdottimasti mennä, 252 kauppaa ja 70 ravintolaa eli ei tuu olemaan tylsää! Lontoosta löytyy muuten toinen vieläkin isompi Westfields (toi oli kyllä ihan tarpeeks iso!). Tässä vielä se Tk Maxx takki, toivottavasti täällä Lontoossa ei tarvii paksumpaa tänätalvena.
Lopuksi vielä kuvia tutuksi tulleesta Bushy Parkista, jossa syötettiin taas vaiheeksi lintuja ja ihailtiin joutsenia. 
Tää kaunis otus osas olla myös tosi ilkeä ja näykki noita hanhia jos ne tuli lähelle
Mr London lempisäässään eli sateessa. Me likat juostiin puun alle suojaan kun tää kaheli jäi yksin fiilistelemään! 

maanantai 14. lokakuuta 2013

Ai miten ne työjutut

Joka päivä olen toiveikkaana odottanut, että postiluukusta kilahtaisi NMC:ltä kirje ja pääsisin allekirjoittamaan sen viimeisen declarationin sairaanhoitajan rekisteröintiä varten (tämän jälkeen lähettävät minulle sen kullankalliin PIN-numeron). Olen ollut kohta 2 kk tekemättä töitä ja vähän alkaa jo turhauttamaan ja kaipaamaan "tositoimia", vaikka täällä Lontoossa onkin ihana asustella. Tuli tosissaan rekisteröinnin suhteen takapakkia ja jouduin käännättämään vielä yhden paperin englanniksi kielenkääntäjällä ja sitten käytättämään sen suomessa maistraatissa, jotta sen kopioon sai notaarin leiman. Tai siis itsehän en tehnyt juuri mitään - kiitos vaan kovasti siskolle ja äitille vaivannäöstä! NMC:n toimistolla sanottiin aiemmin, että kaikki dokumentit ovat kunnossa -No eipä sit ollutkaan.

Laitoin hakupaperit siis sisään kesäkuun lopussa eli parin viikon päästä tulee 4 kk täyteen. Rahaa prosessiin on kulunut noin tähän mennessä noin 340e ja vielä £100 maksettavana. Täällä Englannissa jokaisen sairaanhoitajan tulee siis kuulua Nursing and Midwife Counciliin ja maksaa jäsenmaksua £100 vuodessa, jotta pysyy rekisterissä ja saa voi toimia sairaanhoitajana.

National insurence number tuli taas ennätysajassa, vain muutama päivä haastattelun jälkeen. Kävin Tooting Bec:issä "jobcenter" nimisessä paikassa haastattelussa ja homma oli ohi 10 minuutissa. Mukava intialaisaksenttinen nainen kyseli mm. oletko töissä/hakemassa töitä ja onko minulla säästöjä vai kuka elättää. Käytännössä virkailija täytti puolestani hakemuspaperit. Mukana piti olla passi ja council tax lasku, jossa näkyy oma nimi ja osoite. Olin valmistautunut pitkään selostukseen keskeneräisestä sairaanhoitajan rekisteröintiprosessista ja työllistymismahdollisuuksista, todistaamaan brittiläisen pankkitilin olemassaolon, kertomaan yksityiskohtaisesti miten tapasimme poikaystävän kanssa ja miksi päädyimme siihen että muutan Lontooseen (okei ei nyt ihan sentään) yms. mutta ihan turhaa, mihinkään kysymykseen ei odotettu (tai haluttu) vastattavan yli 2 sanalla. 

Tosin näitä kokemuksia on varmasti erilaisia. Haastattelu tapahtui isossa avokonttorissa, jossa saattoi kuulla tahtomattaankin muiden keskusteluja. Vieressäni istui ilmeisesti afrikkalaistaustainen nuorimies, jolla ei ollut minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita olemassa -hän vaikutti olevan aika pahassa pulassa. Oli muuten huvittavaa, että törmäsin kadulla tähän haastattelijaani parin päivän päästä ja jäin melkein suu auki tuijottamaan että mistä tunnen ton tyypin kun enhän mä tunne täältä vielä juuri ketään, hah hah.

Tässä meidän lähihuudeilla sijaitseva viehättävä Nightingale vanhainkoti. Vois olla yks aika potentiaalinen vaihtoehto työpaikaksi ja vaikuttaa ainakin nettisivujen perusteella laadukkaalta hoitokodilta, jossa hoidetaan eri kuntoisia asukkeja, dementiapotilaita ja tarjotaan palliatiivista hoitoa. Olen itseasiassa jo melkeen täyttänyt sinne vaadittavat hakupaperit.  


St Georges hospital, josta tein postauksen aiemmin on myös ollut kovasti tarkastelun alla. Tällä hetkellä sinne on mm. munuaisisastolle ja kirurgisille osastoille staff nursen paikkoja auki. Isoja sairaaloita täällä kyllä riittää! Lähempää Lontoo cityä löytyy esimerkiksi Guy's and St Thomas hospital joka vaikuttaa todella mielenkiintoiselta sairaalalta. 30 min junamatkan päässä sijaitsisi taas iso Kingstonin sairaala, joka houkuttaisi myös kovasti. Ollaan meinaa mietitty, että ehkä joskus tulevaisuudessa vuokrattaisiin/ostettaisiin Kingstonista kämppä. Saas nähdä mistä sitä sitten lopulta löytää itsensä töistä :-)

Huomenna paras kaverini saapuu Suomesta tänne viikoksi. Ihanaa saada tyttöseuraa! Mennään keskiviikkona kattomaan Ellie Gouldingia Hammersmith Apolloon ja kaikkea muutakin kivaa luvassa, can't wait! Lion King musikaali olisi kanssa toivelistalla, harmi vaan että sinne maksaa halvimmatkin liput about £50. Moneen muuhun musikaaliin näyttää olevan kaiken maailman diilejä ja alennuksia, mutta eipä tietenkään tähän superhottiin Leijonakuninkaaseen! Onks kellään Lontoolaisella/Lontoon matkalaisella muuten antaa musikaalivinkkejä? Mites esim. toi noitajuttu Wicked joka pyörii täällä jo kahdeksatta vuotta?

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Viikonloppu kuvina

Mun viikonloppu alkoi jo torstaina kun treffaattiin ihanan Tuulin kanssa Camdenissa. Käytiin edesmenneen Amy Winehousen "Hawley Arms" lempparipubissa, katuruokailemaissa ja ihanilla happy hour mohitoilla. 
Perjantain herkkuja
Meidän eka kukka, kiitos Jayne!
Wandsworth Common sunnuntaina, syksyisiä tunnelmia ilmassa. 
Pehmistä eli Mr whippietä. Katse kertoo kaiken: jätä mulle kanssa!
Lopuksi aina niin kuvauksellinen kotikatu. Joku oli kyllä sitä mieltä et nyt riitti ne kuvaukset ja äkkiä kotiin kebab-paikan kautta kattomaan X-factoria! 

perjantai 4. lokakuuta 2013

Brittiläisiä ruokaorgasmeja

Tunsin tänään valtavaa mielihyvää hoitaessani viikonlopun ruokaostoksia meidän Sainsbury lähikaupassa ja kotimatkalla kypsyi ajatus kirjoittaa aiheesta oma postaus. Täältä Englannista saa kyllä ruokakaupoista niin kivoja juttuja! Vihannestiskeiltä löytää vaikka mitä ja tosi kätevissä paketeissa, kaikki ruokakulttuurit on edustettuina, rakastan valmiita käteviä salaattipusseja, tuorepizzoja, tuorehedelmä -ja marjalajitelmia. Alla olevan lajitelma lähti Saisbyrustä aiemmin tälläviikolla £3,50 hintaan.
Musta on myös tullu kunnon tarjoushaukka, koko ajan on joistain tuotteista ota 3 maksa 2, 2 yhden hinnalla tai 2 samaa halvemmalla hinnalla tarjouksia. Ostosten päätteeksisaa kuitin jossa kerrotaan paljonko säästi ja tule hyvälle mielelle. Välillä itsepalveluautomaatti antaa myös alennuskuponkeja seuraa shoppailukertaa varten tai "double nector points on your next shopping" kuponkeja, jännittää aina mitä sieltä koneesta tulee :) Ruokaostosten hinnaksi tuli tänään £50 mikä on tavallista enemmän, mutta tosissaan viikonloppu tulossa. Ostin tolla rahalla 4 erilaista juustoa, erilaisia keksejä, padron peppersejä, pulled pork kimpaleen, leipää, makkaroita, tortillalevyjä, limua, maitoa, viinirypäleitä, tuoreita vadelmia, ainekset juustokakkuun, 2 pulloa viiniä ja magners-siideriä! On muuten niin kätevää kun skumpat, viinit ja halutessaan myös kirkkaat voi ostaa ruokakaupasta ja niitä myydään vieläpä hyvillä tarjouksilla. Mahtaisi Suomen terveysviranomaiset olla moisesta kauhuissaan! Bulmersia saa 3 pulloa £5 hintaan ja Strongbowta voi ostaa halvalla vaikka 2 litran pullossa! Strongbowta tuli muuten usein juotua Suomessa (kuului monen baarin hanavalikoimiin) ja Mr London oli huvittunut kuullessaan tästä mun siiderimieltymyksestä, täällä kun Strogbow on kuulemma "what all the trumps get":D Eikä täällä muuten näytä olevan sen enempää spurguja kun Suomessakaan kaikista näistä alkoholihoukutuksista huolimatta. 

Toi Sainsburyn "pulled pork" on muuten ihan mielettömän hyvää. Paketissa oleva kimpale on siis esipaistettu. Se paistetaan vielä 60 min kotiuunissa, lisätään kastike ja revitään haarukoilla riekaleiksi. Me ollaan syöty tota tortillan sisällä coleslawin kanssa ja on kyllä aivan sairaan hyvää. Toinen samantyyppinen puolivalmisruoka mihin ollaan Mr Londonin kanssa ihan hulluna on "half crispy aromatic duck". Paketissa tulee reilu ankankimpale, luumukastike (se on niin hyvää!) ja sellasia super ohuita "pancake" levyjä mihin tämä ihanuus kääritään. Perinteiseen annokseen kuuluvat kurkku ja kevätsipuli pitää ostaa erikseen ja pilkkoa pikkuruisiksi.
 
Taivaallisen hyvää! Tätä ankkaherkkua ollaan nautittu myös China townin kiinalaisissa, mutta tämä kauppaversio on lähes yhtä hyvää ja tosi helppo valmistaa (mitä nyt oon saanu pari haavaa taiteillessa noita kurkkusuikaleita mahdollisimman ohuiksi niinku ravintoloissa). Näitä ankkoja sai viimeviikolla 2kpl £10 hintaan kun normaalisti jo 1 paketti maksaa £9. Aika hyvä diili siis!
 
Padron peppersit on kanssa mun lemppareita ja ostan niitä valehtelematta aina kun löydän (on usein loppu, joten taitaa muutki lontoolaiset diggailla)! Paketti maksaa £1 ja siitä loihtii ihanan alkupalan/lisukkeen kun paistaa paprikat öljyssä ja ripottelee päälle merisuolaa. Padroneista tulee ihania lapsuudenmuistoja mieleen, näitä syötiin aina lapsena kun oltiin Espanjassa lomailemassa. Ihana suolapala helteisenä päivänä!
 
Tässä yks kylmähöyrytetty vihannestiski Wimbledinissa, jota ihastelin. Oli kyllä freessin näkösiä kasviksia. Meidän läheltä löytyy myös Waitrose niminen kauppa, mutta siellä tulee käytyä harvemmin koska on enemmän "posh" ja siis kallimpi. Sieltä saa tosin tajuttoman hyvää vadelma-mustaherukka frozen jugurttia ja sitruunajuustokakkua (vielä sellainen kunnon sitruunamelbakerros päässä) sellasissa pienen jugurttipurkin kokosissa annoksissa. 

Täällä saa kaikista kaupoista tosi hyviä kakkuja, leivoksia, cupcakeja, muffinsseja... Jossain aiemmassa postauksessa hehkutin jo miten hyvää Saisburyn vanilla new york cheesecake onkaan! Melkeen tuntuu turhalta leipoa mitään itse, tulee kalliimmaksi ja lopputuloksesta ei voi koskaan olla varma (ainakaan mun taidoilla). Tänään päätin kuitenkin leipoa jotain itse, koska ensimmäinen brittiläinen naispuolinen ystävätär on tulossa istumaan iltaa ja katsomaan meidän kämppää. Suomalaisille vieraille esittelisin ja tarjoaisin mielelläni kaikkia näitä kauppojen ihania valmisjuttuja, mutta en sentään brittiläiselle! Päätin kokeilla ensikertaa kotilieden paljon kehuttua valkosuklaa-juustokakkua. Tykkäsin ajatuksesta, että myös pohjaan tulee suklaata ja käytin Suomesta tuotua Maraboun vanilja-valkosuklaata. Lisäsin ohjeesta poiketen joukkoon myös vähän sitruunaa. Nyt vaan pidetään peukkuja, että kakku ehtii hyytyä iltaan mennessä! Lopputulos vaikutti aika löysältä ja liivatekakun olisi jokatapauksessa hyvä hyytyä yön yli. Jokseenkin työläs kakku tehdä kun täytyy vatkata niin monta eri vaahtoa ja huhheijaa minkä näköinen oli keittiö, riitti tiskattavaa! Kotilieden sivuilla kakku näytti alla olevalta, alempana mun vadelmainen versio.


 
 Ihanaa ja herkullista viikonloppua kaikille!
 
Lisäys: Kakku oli muuten ihan mielettömän hyvää (etenkin seuraavana päivänä) ja keräsi kehuja, kaiken vatkaamisen arvoista siis! Lauantaina pidettiin muuten vähän niinkun vahingossa housewarming partyt, jos olisin tämän tiennyt niin olisi tehnyt näitä kaksi ;-)

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Hämähäkkitraumoja

En ole ikinä ollut erityisen hämähäkkikammoinen. Lapsena saatoin leikkiä lukkien kanssa ja suurin haaveeni oli jopa saada oma tarantella! Sittemmin tulin toisiin ajatuksiin... Maanantaina hauduttelin sipuleita kaikessa rauhassa hyvillä fiiliksillä ranskalaista sipulikeittoa varten. Keittiön ikkuna piti tietysti avata, koska tila alkoi muistuttaa höyrysaunaa. Yhtäkkiä katseeni osui ikkunaan ja kämmenen kokoiseen hämähäkkiin joka oli selvästi matkalla piiitkillä jaloillaan sisälle... Iiiik!!!
Parin sekunnin panikoinnin jälkeen rämäytin ikkunan kaikella voimalla kiinni toivoen että hämähäkki häipyisi näköpiiristä. Siihen se jäi kuitenkin ikkunan taakse vaanimaan (tässä vaiheessa nappasin yllä olevan kuvan). Onneksi oli lähettyvillä keittoa varten kuivaa Chadonnayta oloa rauhoittamaan! Kun Mr London tuli kotiin hän lennätti ensitöikseen paistinlastalla hämppiksen huitsin nevadaan ja saatiin taas höyrysaunan ikkuna auki! Olen aiemminkin bongannyt keittiön ikkunalta ison hämähäkin, mutta en näin valtavaa!

Olin todella ylpeä tästä eleestä, varsinkin kun poikaystäväni on pahemmin luokan hämähäkkifobikko. Toissa kesänä katselimme kaikessa rauhassa makuuhuoneessa leffaa kun bongasin isohkon hämähäkin katonrajasta. Olin hetkeä aiemmin leikitellyt ajatuksella että joku jättihämähäkki hyökkää esiin, joten tämä oli kuulemma sitten "mun ja mun manausten vika". Mr London pomppasi ylös sängystä kun aropupu ja ojensi mulle ovenraosta hillittömän golfmailan. Itse tämä urhea mies painoi käytävältä kaikella voimalla makuuhuoneen ovea kiinni huutaen ohjeita ja että minun täytyy tappaa se nopeasti! Tein hetken huutorulianssin jälkeen työtä käskettyä ja vähän ylpeäkin suorituksestani, sitten sainkin vuolaiden kehujen sijaan valitusta kattoon jääneistä jaloista, siinä vaiheessa kyllä paloi pinna ja taisi muutama suomalainenkin kirosana lennellä! 

Laitetaan nyt tähän väliin vaikka kuva siitä keitosta ettei tule liian pitkää tekstipötköä

Mr Londonilla hämähäkkitraumoja riittää, joskus pikkupoikana hän oli lukittautunut kuin myös hämähäkkifobisen äitinsä kanssa keittiöön, koska takan raosta oli kömpinyt peräkkäin kaksi kämmenen kokoista hämähäkki olohuoneeseen. Odottivat siellä sitten helteisenä kesäpäivänä tuntikausia perheen isää kotiin! Onneksi ei ole myöskään tarvinnut itse kokea kun istuu vessanpytyllä ja pöntön kannen alla vaaninut jättihämähäkki lähtee kävelylle reittä pitkin!!! Tulee muuten tarkistettua nykyään toi pytty. 

Mr Londonin mukaan brittiläisen hämähäkit eivät kuitenkaan pure, mikä oli minulle huojentava uutinen... ja paskat! Unelma romuttui kun törmäsin tähän artikkeliin, jossa siis brittiläistä perheenäitiä puri olohuoneessa nilkkaan hämähäkki ja lopputulos oli lähes verenmyrkytystila ja tällainen jalka (kuvat ja lainaukset artikkelista). Paraneminen oli tuskallista kuten voi kuvitella ja kesti viikkoja!

Tätä Pholcus phalangioides suvun hämähäkkiä epäillään pureman aiheuttajaksi, varokaa brittiläiset kohtalontoverit jos tulee vastaan!
  • The phlocus phalangioides is commonly known as the cellar spider or skull spider
  • Females have a body of about 9mm while males are slightly smaller, with legs five or six times the length of the body
  • The species originally came from the subtropics and thrives inside houses because it cannot survive in the cold
  • Their 0.25mm fangs can penetrate human skin, but usually only a mild burning sensation is felt
Artikkelista selvisi myös, että "Only 12 species of biting spiders are known to be found in Britain". Vai "only" 12!! Yleisesti ottaen on ilmeisesti kuitenkin aika harvinaista, että briteissä tulee hämähäkin puremaksi. Tähän otukseen ei olisi myöskään kiva törmätä: "The UK's most dangerous spider is believed to be the steatoda nobilis - known as the false black widow spider - which can land grown men in hospital with its bite". Tässä tästä "feikkileskestä" kuva jonka lainasin täältä.

Pienen hämähäkkitutkimuksen jälkeen olen melko varma, että törmäsin keittiössä nimenmaan tähän Tegenaria domesticus suvun house-spideriin (kuva täältä). Iljettävän näköinen otus vaikka pitäisi olla ihan harmiton. Alkoi vähän kaduttamaan sen lennättäminen ja luin että kotihämähäkeistä on myös hyötyä kun tappavat hyönteisiä ja vaatteita syöviä koiperhosia...mut ei niihin silti oo kiva törmätä!
Eihöhän siinä tullut hämähäkkejä tarpeeksi! Toivottavasti en nyt manannut niitä lisää esiin... Tätä juttua kirjottaessa piti muuten tarkistaa parisenkymmentä kertaa ettei ole noita otuksia lähistöllä tai iholla kun tuli ihme kutinatiloja! Onkos Englannissa asuvilla kohtalontovereilla hämähäkkikokemuksia?