Winter Wonderland & Royal Albert Hall

Viime lauantaina otettiin suunnaksi Hyde Park ja Winter Wonderland. Hyde Park on muutettu marras-joulukuuksi huvipuiston/joulutorin tyyppiseksi alueeksi, josta löytyy kaikkea kivaa lapsille,teineille ja aikuisille. Käveltiin tonne 10 minuutissa Green Parkin metroasemalta, mutta Hyde Park Corner tai Marble Arch olisivat vielä lähempänä.

.

Tuolla lähes lintsin kokoisella alueella on paljon erilaisia laitteita, pelejä, luistinrata, myyntikojuja, ruokakojuja ja valehtelematta bongasin tuolta ainakin 20 eri baaria/alkoholikojua. Elävää musiikkia löytyy myös useammasta paikasta. Joka paikka on tietysti koristeltu ihanin joulukoristein ja isoja joulukuusia löytyi useita.

Ihmisiä täällä riitti, erityisesti turisteja. Oli jokseenkin haastavaa kävellä tungoksessa kuuman mulled wine punaviinikupposen kanssa. Toi maistuu muuten aika paljon glögiltä, tosi hyvää ja laittaa veren todellakin kiertämään :)

Viinin rohkaisemina käytiin keikkumassa keinukarusellissa tuolla yläilmoissa, oli kyllä aika huikea kokemus ja Lontoon valot näyttivät upeilta tuolta ylhäältä katsottuna. Oli todellakin £7 arvoinen kokemus (vaikka pelkäsinkin kuollakseni)!

Piti tietysti kokeilla myös ei niin pelottavaa karusellia, lapsuuden nostalgiaa ;-)

Haaveilin pelikojujen jättikokoisista pehmoleluista ja tunsin kateutta, kun joku onnellinen tyttöystävä käveli sellainen hervoton pehmolelu kainalossa vastaa. *Vink vink*. Mr London sitten kokeili onneaan kookospähkinöinen heitossa ja jossain ampumispelissä...

 

Nooo joo olihan tää lohdutuspalkintokin ihan kiva.

Kuten kuvista olette ehkä huomanneet, niin Mr London on kasvattanut aikamoisen talviparran. Huvipuistossa tuli myös vastaan kaksoisolento (oli muuten aika pelottava ku toi puhu ja liikku)!
Valitettavasti en saanut "kaksosia" poseeraamaan vierekkäin, vaikka houkuttelinkin saksalaisilla makkaroilla yms. herkullisilla vohveleilla, mitä tuolla myytiin joka kulmalla.

Winter Wonderland oli kyllä mukava kokemus ja tuolla saa lapsenmielisenä helposti hurahtamaan muutaman tunnin, voin suositella :). Kotiinpaluu olikin sitten tuskan takana ja kaikki lähimetroasemat oli aivan tukossa, venattiin puol tuntia sisälle metroasemalle. 

Ollaan huomenna menossa Royal Albert Halliin "Jools Holland & his Rhythm & Blues Orchestra" konserttiin. Jools Holland on muusikko, joka pitää omaa musiikkiaiheista tv-ohjelmaa täällä briteissä. Ai niin ja yllätysvieraana esiintyy Spice Girlsistä tuttu Melanie C! Saatiin konserttiliput Mr Londonin työkaverilta, joka oli estynyt menemään paikalle lähisukulaisen kuoleman vuoksi. Hän oli taas saanut liput pomoltaan, joka ei voinut mennä, koska joutui lyhyellä varoitusajalla sydämen ohitusleikkaukseen. Toivottavasti noi takan päällä lepäävät sadan punnan arvoiset liput eivät tuo puolestaan meille huonoa onnea! 

Kiva päästä tsekkaamaan myös kuuluisa 6000 ihmistä vetävä kulttuuritalo Royal Albert Hall (avattu v.1871), joka sai nimensä kuningatar Viktorian miehen mukaan. Prinssi Albert sai myös kyseenalaista julkisuutta erään isokokoisen elimensä johdosta ja hänen mukaansa on nimetty muutakin kun toi kulttuuritalo... nimittäin lävistys! Kuulostaako tutulta? Tarina kertoo, että Prinssi Albertille tehtiin lävistysrengas penikseen vuoden 1825 paikkeilla, jolloin huippukireän housumuodin vuoksi kookas penis sijoitettiin sivuun ylemmäksi, ettei se pullottaisi huomiota herättävästi lahkeessa. Housujen sisäpuolelle taas ommeltiin koukku, johon peniksen lävistysrengas kiinnitettiin ja näin vehje pysyi ojennuksessa. Että sellainen royal penisnarikka. Lopuksi vielä pari kuvaa...siis siitä konserttipaikasta (kuvat lainattu täältä).

Kutsu ekaan työhaastatteluun

Tänään tuli sähköpostilla kutsu ensimmäiseen työhaastatteluun sairaalaan staff nursen rooliin. Haastatteluun pyydettiin varaamaan kokonainen päivä. Ensimmäisessä vaiheessa on lääkelaskuja ja hoitosuunnitelman tekoa. Sitten täytyy osallistua "communication exerciseen" ja lopuksi onnekkaat valitut pääsevät itse haastatteluun ja mahdollisesti tehdään myös jonkinlainen terveystarkastus. Päivään kuuluu myös kierros sairaala-alueella ja luento organisaatiosta. Kuulostaa kieltämättä aikamoiselta touhulta ja päivään täytyy epäilemättä valmistautua hyvin. Olen todellakin kaikkeen tähän rulianssiin valmis (ja heittää vaikka pyydettäessä kärrynpyöriä oravaksi pukeutuneena laulaen ukkonooaa) saadakseni työpaikan, MUTTA...

Kuin kohtalon ivaa, päivämäärä on samaan aikaan kun meidän viikon etelänmatka (joka buukattiin siis jo alkuvuodesta)! Vaikuttaa erittäin epätodennäköiselta, että haastattelupäivää voi lykätä kun se on noin monivaiheinen ja hakijoita varmasti paljon. Olen myös kuullut, että tuon tyyppisiä haastatteluja on ollut mahdotonta siirtää, jos ei pääse paikalle niin toista tilaisuutta ei tule ja tämä oli myös ilmoitettu muissa vastaavissa työilmoituksissa. Vaihtoehtoina on siis yrittää vaihtaa haastattelupäivää (99,9% ei onnistu), lomamatkan ajankohtaa (tulee tietenkin maksamaan) tai olla menemättä haastatteluun tai lomalle. Ehdotin myös, että Mr London lähtee reissuun jonkun kaverinsa kanssa. Miten voikin olla niin vittumaista, että noi osuu just samaan ajankohtaan!!! Tällainen avautuminen tänään, nyt kyllä ottaa pattiin aivan armottomasti. Mur

"Talvikengät"

Eihän näitä vaan voinu jättää kauppaan!

Tai ottaa koko iltana jalasta

<3

Melkein kuin oma lemmikki

Alkuaikoina Mr Londonin luona täällä Lontoossa vieraillessani ihmettelin aamuisin, miksi useiden talojen pihat olivat kuin pommin jäljiltä, roskikset revitty auki ja ruuanjämiä levitelty pitkin etupihaa, variksetko asialla? Eipä tullut ekaksi mieleen, että Kettu Repolaisethan ne siellä ovat mellastaneet yöllä ruokaa etsien! Kettuja Lontoossa? - Kyllä, citykettuja näillä meidän asuinkulmilla riittää ja niitä tulee bongattua melkein päivittäin! Jaksan vieläkin aina innostua bongatessani ketun ja alan jopa jutella niille (ne pitää mua varmaan ihan mielipuolena). Kun kulin kettujen kimeältä kiljumiselta kuulostavan "kiimakutsun" ekaa kertaa niin säikähdin ja luulin että ääni tulee jonkun ihmisen päällekarkauksesta! Varsinkin toi alempi kuva on tuttu näky meidän kadulla. Kuvat on lainattu täältä ja täältä.

Eilen iltamyöhään havahduin ulkoa kuuluvaan kolinaa, kurkkasin ikkunasta ulos ja kettuhan se siellä jolkotteli tölkki suussan. Kettu kantoi tölkkiä muutaman metrin, tipautti sen suustaan ja kipitti perään, huitaisi sitä tassullaan kolisemaan eteenpäin ja nappasi tölkin taas suunsa jatkaen matkaa, kunnes sama toistui uudelleen. Kuinka söpöä, kettu leikkimässä tölkin kanssa (tai selvittämässä onko sen sisällä ruokaa)! Maltoin kuitenkin juuri ja juuri olla herättämättä jo nukkumaan mennyttä Mr Londonia, en usko että se olis ollu hirveen innoissaan. Samainen kettu myös virtsasi keskellä katua leikkinsä lomassa, aikamoinen pahis! Samaan aikaan toinen vähän isompi kettu kävi läpi naapurin roska-astiaa. Nappasin pari kuvaa iphonella, mutta ovat kovin huonolaatuisia hämärästä valaistuksesta johtuen.

Oli kyllä niin laihanluikkuja kettuja, että olisi tehnyt mieli heittää jotain ruuanjämiä ikkunasta, tosin naapurit olis varmaan tappaneet mut ;-). Olen ymmärtänyt, että "oikeat" lontoolaiset eivät todellakaan ole innoissaan näistä sotkevista luontokappaleista, päinvastoin, ja lukenut traagisia tarinoita, joissa kettu on mm. käynyt pienten lasten kimppuun. Viime kesänä uutisissa oli salaa sisälle lastenhuoneeseen livahtanut kettu, joka oli purrut vauvalta sormen irti! Olen kyllä kuullut sympaattisiakin tarinoita, eräskin kettu päätti poikia Mr Londonin vanhempien naapurin puutarhaan (asuvat rauhallisella alueella Lontoon laitamilla) ja vanhempien kissat kävivät sitten säännöllisesti leikkimässä suloisten ketunpoikasten kanssa. Mr Londonin kaveri taas kertoi, että hänen vanhempiensa ikkunalaudalle hyppäävän kesyn ketun ruokkiminen kuuluu perheen rutiineihin. Olen myös kuullut, että samainen mukavuudenhaluinen kettu oli livahtanut sisään ja ottanut nokoset perheen makuuhuoneen sängyssä! Eipä tämäkään näköjään ole tavaton näky Lontoossa ;-). Kuva ja tarina on täältä.

Ketut jakavat varmasti paljon mielipiteitä, mutta ovat musta aika sympaattisia ja suloisia otuksia. Tietysti kaikille olisi parasta ja turvallisinta, että ketut pysyttelisivät luonnossa eivätkä keskellä asuinalueita. Alin kuva täältä.

Ruokaostoksilla vol 2

mun piti tänään hakea Saisburystä VAIN hammastahnaa. Yritin kulkea kaupassa ravilaput silmillä, koska oltiinhan sovittu Mr Londonin kanssa, että viikon ruoka-ostokset on jo hoidettu. Fail. No mutku nää oli oikeen nostettu siihen nenäneteen käytävälle ja tarjouksessa! Siis noi "lisää liha" tex mex hässäkät makso £2 tsibale niin ja jalopenot ota 3 maksa 2 (joiden suurkuluttajia ollaan).

Tää hairahdus vaikuttaa kyllä kohtalokkaastu myös meiän laadittuun ruokalistaan, tänään syödään tacoja ;-).

Viikon ruokasuunnitelmat

Varoitus: Tämä postaus tulee sisältämään yksityiskohtaista tietoa meidän ruokailuista, jos aihe ällöttää niin suosittelen lopettaa lukemisen tähän ;-) 

Olen havahtunut viimeaikoina verkkopankkia selaillessa, että ruokakauppaan on mennyt ihan sairaasti aika paljon rahaa. Johtuu varmaan osittain tästä mun "uutuudenviehätyksestä", että kaikkia uusia juttuja pitää kokeilla ja ostaa. Hävikki ei ole hirveän suuri, mutta joka viikko pitää kuitenkin heittää jotain, kuten nahistuneita vihanneksia pois. 

Mr London ei syö ikinä viikolla aamupalaa, mikä mulle on taas ihan must juttu, mutta syödään aina viikolla lämmin ateria yhdessä. Viikonloppuisin nautitaan pitkistä kotibrunsseista ja joskus käydään meidän ranskalaistyyppisessä lähiraflassa vetämässä pala taivasta. Tulee kyllä muuten meidän rutiinit muuttumaan aikalailla, kunhan pääsen aloittamaan sairaanhoitajan kolmivuorotyöt. Voi kun pääsisinkin pian! Tässä erään sunnuntain tarjoiltu aamupala Tartinessa.

Tehdään kuitenkin pääsääntöisesti meidän ruuat itse. Olen reilun parin kuukauden aikana ostanut pari kertaa jotain valmisruokaa, kuten lasagnea tai moussakaa ja ne on itseasiassa kyllä olleet tosi hyviä. Käydään keskimäärin kerran viikossa (tai vähän harvemmin) ulkona syömässä tai vastaavasti tilataan jotain kotiinkuljetuksella. Tässä yksi itseväsätyistä lemppariaterioista, tykätään tosi paljon tapas-tyyppisestä safkasta. 

Päätettiin nyt kerrankin olla tosi fiksuja ja laatia etukäteen viikon ruokalista, ettei tarvitsisi joka päivä juosta kaupassa. Toisaalta olen tarkoituksella ostanut vain sen päivän tarvikkeet kerralla, että saan hiljaisiin päiviini sisältöä ja rakastan muutenkin ruokakauppissa haahuilua (tulee näköjään myös kalliiksi). Kävin eilen meidän listan perusteella Sainburyssa ostoksilla. Tässä £45 ostoskassin sisältö (olis voinu ehkä vähän paremmin järjestellä kuvaa varten). 

 

Sisältö: 2x500mg jauhelihapakettia, 5 kpl kanankoipia, 2 isoa juustoa (kimppadiilitarjous), fetajuusto, mozzarellaraaste, 3 pakettia kinkkua (3 sai £5), sämpyläpussi, vihreitä papuja 300mg, kaali, jäävuorisalaatti, tuorechilipussi, 5 bataattia, 4 uuniperunaa, 2 erilaista uuniperunatäytettä, iso kreikkalainen jugurtti, iso raparperijugurtti, pakastevadelmia (kadonnut johonkin kuvasta), fair trade banaanipussi (tod näk just sellanen mistä löytyi niitä tappajahämähäkkejä, arvatkaa syynäsinkö noi pussit tarkkaan siellä kaupassa!) ja 1,5 litraa maitoa.

Viimeviikolta oli jäänyt kaappeihin perusruokajuttuja kuten munia, mysliä, muroja, appelsiineja, pakastevihanneksia, pakastettua leipää, tomaattia, sipulia, paprikaa ja kurkkua. Jottei menisi liian terveelliseksi niin löytyy myös paketti pekonia ja Richmond makkaroita, sekä Ben&Jerrys jädeä (myyvät perhana £2 purkkihintaan!). Noi makkarat on muuten mun lemppareita, koska ovat miedolta maultaan lähimpänä suomalaisia makkaroita. En tykkää brittiläisistä voimakkaista makkaroista sitten ollenkaan, vaikka olen yrittänyt niitä urheasti maistella Mr Londonin lautaselta. Näistä vanhoista ja uusista ostoksista päätettiin sitten rakentaa meidän (melkeen) koko viikon menu.

Ma - Ylijäämäruokaa Mr Londonin vanhempien sunnuntai dinneriltä (kermakanamuhennosta, kasviksia, lammasta ja riisiä) 

Ti - Kaalilaatikkoa (superpitkään haudutettua ja mukana reilusti chiliä+valkosipulia, meidän molempien suosikkiruoka)

Ke- Uuniperunat täytteellä, keitettyä maissia ja fetasalaattia

To - Kanankoipia, keitettyjä papuja ja rapeita bataattilohkoja

Pe - Lihapullia ja uuniperuna/ bataattilohkoja (tai muusia), salaattia

La - Myöhäinen ähkybrunssi: makkaroita ja munia, leipää, jugurttia, hedelmiä yms. ja tietty kotitekoiset latet. Huvittavaa, että Mr London on ekaa kertaa elämässään syönyt "open sandwitcejä" eli siis suomaisittain tavallista voileipää täytteineen ilman sitä brittiläisittäin tuttua "hattuleipää". Hän on aina luullut, että ei ne täytteet voi pysyä leivän päällä jos ei siinä päällä ole sitä toista leipäpalaa pitämässä niitä paikallaan! Ihmetys oli suuri kun kliinisesti todistin, että kyllä sitä leipää yksikerroksisenakin pystyy hyvin syömään ja saattaa olla jopa parempaa kun ei maistu suussa se pelkkä leipä :D 

Lähdetään lauantaina jo alkuillasta Mr Londonin kaverin juhliin (jälleen Itä-Lontoo kutsuu), joten perinteitä kunnioittaen hoiperrellaan todennäköisesti jonkun tulisen "rasvakanapaikan" kuten KFC:n tai Flavoursin kautta kotiin. Voi veljet sitä makua aamulla suussa!

Su - Vieläkin myöhäisempi brunssi, todennäköisesti Mr Londonin bravuuri bacon sandwitchejä HB-kastikkeella ja muuta mitä jääkaapista vielä löytyykään. Illalla suurella todennäköisyydellä kotiinkuljetettuna pizzaa tai kebabia. Puolustukseksi täytyy sanoa, että täällä on paljon ns terveellisempiä täyslihaisia grillattuja nauta/kana/lammas lihavarras kebabeja. Olen tähän asti luullut, että kebab tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä rasvaa tihkuvaa suikalelihaa! Ihan kiva, että ollaan molemmat vähän viisastuttu tän meidän yhteiselon myötä!

Sunnuntain X-factoria katsellessa menee myös todennäköisesti purkki B&J jädeä (jollei sitä ole tuhottu jo viikon aikana). Välillä myös kuulemma joku iso "hiiri" on käynyt nakertamassa meidän tarkkaan vaalittuja fazer varastoja (tähän kämppään muuttaessa keittiöön oli muuten ihan oikeesti jätetty hiirenloukku!). Sitten voikin turvonneena aloittaa morkkistelun ja yrittää taas motivoida itseään aloittamaan uuden terveellisen viikon ;-).

Tajusin muuten justiinsa, että ainoa asia mitä olen suomesta kaivannut on ruisleipä. Vaasan ruispalat paahdettuna Oivariinin kanssa! Niin ja se Oivariini! Mites muut kohtalontoverit, ikävöittekö vielä mitään suomiruokia?

 Ruispalat <3 Hassua että toi pakettikin alkaa näyttää jo "oudolta"! Kuva lainattu täältä.

Joulumainos joka sai itkemään

Olen todennut viimepäivinä, että brittiläiset ovat koskettavien joulumainosten mestareita. En ole nähnyt mitään vastaavaa suomessa, eivätkä Saarioisten, Sokoksen tai Gigantin joulumainokset eivät ole paljoa liikuttaneet. Täällä Englannissa isot kauppaketjut tietävät, että kohta on aika tahkoa rahaa ja niiden tunnetusti ylitsevuotavan tunteelliset joulumainokset ovat alkaneet pyöriä telkkarissa.

Eilen silmäkulmani kostuivat mainostauolla ja Mr Londonkin liikuttui silminnähden. Syynä tähän John Lewisin piirretty joulumainos "The Bear and The Hare", joka kertoo jäniksen ja karhun liikuttavasta ystävyydestä, sekä tietysti lähestyvästä joulusta. Näin eilen sen ekaa kertaa telkkarista, piti vielä katsoa illalla youtubesta moneen kertaan, jakaa suomikavereille facebookissa ja ladata alkuperäisbiisi spotifystä. Itkin mainosta katsellessa. Joka kerta.

Musiikkibisneksestä taukoa pitänyt Lily Allen laulaa tarinassa tosi kauniisti Keanen "Somewhere only we know" biisin. Allen teki 7 miljoonan punnan diilin laulamalla tässä herkässä mainoksessa, en osaisi kuvitella ketään parempaa hänen tilalleen. Osui ja upposi ainakin muhun. Lisäksi tykkään mainoksen ajatuksesta, että ihan "simple things" tekee onnelliseksi. Sopii myös hyvin meidän tulevaan jouluun, koska tänävuonna ei ole mun työttömyydestä johtuen varaa mihinkään hirveisiin härpäkkeisiin.

                                Katsokaa, kuunnelkaa ja liikuttukaa <3 Se tekee hyvää.

Ps. En saa youtube linkkiä näkymään jostain syystä, video löytyy täältä