Uniformu
Suomessa hoitajana sai heittää päälle vähän mitä mieli tekee: vaatevarastosta löytyi resorilahkeiset tai suorat housut, eri mallisia paitatunikoita ja jopa t-paitoja. Mekkoja oli kanssa eri sävyissä. UK:ssa sairaaloissa noudatetaan tiukkaa pukukoodia ja väri kertoo arvoaseman. Mun vaaleansininen mekko on vain band 5 staff nurseille, band 6 kantavat tummansinistä kun taas matronit pukeutuvat tumman lilaan. Head of nursing tulee aina välillä pyörähtelemään osastolle Marimekon kuosia muistuttavassa mustavalkopilkullisessa mekossa (mäkin haluun). Health care assistanteilla on valkoharmaaraidallinen uniformu. Huvittavaa että "likaisimman" työn tekijöillä on vaalein asu ja väri siis tummenee mitä korkeammassa asemassa on. Käytännöllistä?
Suomessa työvaatteet saa työpaikalta (jokapäivä uudet), mutta täällähän hoitajan täytyy itse huolehtia uniformunsa pesusta ja huollosta kotioloissa! Toisin sanoen pesukone pyörii joka päivä, enkä viitti pestä uniformun kanssa hirveesti muuta pyykkiä kun tiedä mitä pöpöjä kantaa himaan. Kivat lisäkustannukset tulee itselle, sairaala taas säästää hyvät massit pesulakustannuksissa... Jotkut työkaverit eivät valitettavasti pyöritä pyykkiä kovin usein ja työuniformusta voikin lukea parin viikon ruokalistan! Jotkut myös haisevat niin pahalta, että joudun lähes pidättämään henkeä heidän kanssaan asioidessa! Valitettavasti tämä ei ole vitsi.
Lääkärit ovat taas täysin omissa vaatteissaan (ei ole mitään lääkärintakkeja kuten suomessa), toiset käyttävät hyvinkin koreita mekkoja ja korkeita korkoja ja käsilaukku heiluu usein mukana potilashuoneissakin! Lääkärit saavat näköjään myös pitää pitkää tukkaa huoletta auki.
Uniformusta vielä... Uniformun saa joko mekkona (+mustat sukkahousut) tai sitten suorat prässätyt housut+tunika yhdistelmänä. Sairaalapolicyt kieltävät huulipunan, korut paitsi SORMUKSEN eikä hiuksissa saa olla mitään ylimääräsiä koristeita. Käytäntö kun kyllä vähän eri. Itse olen nyt kesäkuumalla ollut välillä ilman sukkahousuja, mistä ei ainakaan vielä ole valitettu.
Tuplatarkistus
Suomessa hoitaja saa antaa huumelääkkeitä "ominpäin", samoin kuin veritipuksen toteutukseen riittää yksi hoitaja. Englannissa CD-lääkkeen (controlled drugs) tarkistaa ja antaa AINA kaksi hoitajaa, sekä lääkehuoneessa että bedside. Jopa viagran kaltaiset lääkkeet säilytetään "huumekaapissa", ilmeisesti taustalla näillä pillereillä kaupankäynti tai omaan (mieli)tarkoitukseen varastaminen? Kaksointarkistus täytyy myös toteuttaa kaikkien nesteiden ja ihon alle annettavien lääkkeiden (esim. insuliini, heparin) osalta. Verituotteiden tiputtamista edeltää kahden hoitajan tarkistus, bedside. Suomessa hoitaja sai huoletta tiputtaa nesteet ja useimmat lääkkeet vapaasti, täällä jopa paracetamoli täytyy antaa tippalaskurin kautta! Työnteko on hirveetä säätöä kun yhden keittosuolapussin tiputuksestakin tehdään niin monimutkaista, kahden hoitajan signeeraus on myös tarkasti kirjattava sähköiseen ohjelmaa.
Potilaiden kunto
Mun kokemuksen mukaan Englannissa hoidetaan vuodeosastoilla paljon huonompikuntoisia potilaita kuin Suomessa. Onhan täällä porukkaa se 47 miljoonaa ja tehohoidon kustannukset on tunnetusti huikeita. Suomessa ei juuri ikinä ole tuntidiureesi mittauksia osastoilla, täällä taas ihan arkipäivää. Suomessa on ole kun hätätilanteessa antanut "Hemohes" tyyppisiä paineita nostavia nesteitä, täällä taas normimeininkiä. Jonkun aikaa sitten mulla oli potilas (viiden muun lisäksi) jonka verenpaineet huiteli 60/30 (tavoite 120/80) ja jännitin että selviikö hengissä vuoron loppuun! Lääkäreitä hyöri kyllä ympärillä, mutta mikään kiire ei ollut siirtää potilasta valvontaosastolle. Jos potilaalta määrätään mitattavaksi 15 min välein paineet niin onko vuodeosasto oikea hoitopaikka ja missä välissä mun odotetaan hoitavan ne muut potilaat!? Hepariini-infuusiosta en ollut kuullutkaan ennen tänne tuloa, samoin aniharvoin olen törmännyt epiduraaleihin vuodeosastolla, täällä kyllä noita riittää. Potilaita on keskimäärin 4-8 per hoitaja. Itsemurhaa yrittäneitä on tullut valitettavasti vastaan paljon enemmän kuin Suomessa. Nyt puhun siis potilaista.
Kirjaaminen ja hoitosuunnitelma
Sairaalani täällä on varsin edestyksellinen brittimaailmassa, koska meillä on sähköinen potilasjärjestelmä käytössä. Paperihommia silti riittää. Suomessa hoitajan tehtävä oli laatia jokaiselle potilaalle hoitosuunnitelma, täällä ei ole mitään varsinaista yhtenäistä hoitosuunnitelmaa. Haavoille on tosin omat kaavakkeensa/hoitosuunnitelmansa. Raporttilistan päivitys on sitäkin tärkeämpää ja siihen täytyy rustata potilaiden kaikki diagnoosit, infektiostatus (esim MRSA, VRE) menneet ja tulevat tutkimukset, (tutkimuksen tai operaation) esivalmistelut, haavat, dreenit, katetrit, iv nesteet, antibiootit yms. Suomessa noi tiedot löytyy siitä hoitosuunnitelmasta. Kaikista sanoista on lyhenne ja noiden oppiminen vie kyllä aikaa, samasta toiminpiteestä kun voi olla erilaisia lyhenteitä.
Raportointi ja ylityöt
Suomessa monissa paikoissa on siirrytty ns hiljaiseen raportointiin, missä vuoroon tuleva hoitaja lukee potilastiedot/hoitosuunnitelmat ja lukee siis itse raportin. Voi että on tota tapaa ikävä! Täällä nurse in charge pitää suullisen raportin (aamu tai yö) hoitajille kaikista potilaista ja kertoo tarkasti myös ne epäolennaisemmat asiat. Kaikki siis kuuntelee kaikkien potilaiden jorinat (lue:ajanhaaskuuta). Tämän jälkeen osastonhoitaja saattaa käydä saman listan uudelleen läpi lisäten jotain ja tykittää raportin pitäjää pienillä yksityiskohdilla. Usein myös raportin pitäjä joutuu mennä tarkistamaan pomon tivaavia juttuja kesken raporttia (tyyliin onko se sänky nyt varmasti pedattu ennen toimenpidettä yms).
Tämä raportti pitäisi kestää max 20 minuuttia, mutta etenkin aamuisin se kestää aina 30-40 minuuttia. Tämän rapsan jälkeen muut vuorossa olleet hoitajat antavat vielä tietokoneelta raportin potilaiden lääkityksistä ja vitaaleista. Jotkut haluavat myös tarkistaa kaikki paperit läpi (mm nestelista, ruokakaavake). Arkipäivänä jos on yövuorossa niin pahimmillaan ei ole toivoa päästä vaihtamaan vaatteita kuin vasta 50 minuuttia työajan loppumisen jälkeen. Niin raivostuttavaa! Laskin että viikossa teen vähintään 4 tuntia ilmaista työtä, koska yliajasta ei makseta mitään eikä myös niitä palkattomia taukoja ehdi pitämään. Vastaavasti suomessa sai kirjata jo 15 min extratyön ylös ja siitä joko maksettiin tai sai ajassa takaisin. Tätä hoitajien ilmaista ylityötä olen kuullut kutsuttavan "NHS love" ja "Nurse charity" nimillä. Ei muuten naurata.
Miten nää mun tekstit aina rönsyileekin! Tästä aiheesta riittää kyllä juttua vielä vaikka toisen postauksen verran, ainakin saattohoito, kotiuttaminen ja sairaalaruoka jäi käsittelemättä!
Kumma maassa muuten työskentelisitte mielummin tän postauksen perusteella ;-) ?
Yllä mun hieno läksiäiskakku jottei nyt ihan kuvattomaksi jäisi tää postaus, töistä kun en uskalla julkaista mitään kuvia.
Mielenkiintoinen prosessi tuo tuplatarkistus verrattuna Suomen toimintatapoihin. Kertomasi perusteella hoidoissa toinen hoitaja varmistaa aina annetun hoidon? Voisin kuvitella, että lääkkeenjakohuoneeseen ei myöskään voi kukaan hoitaja yksin mennä tai pääseekö hoitaja edes lääkkeenjakohuoneeseen?
VastaaPoista